FI | ENG
Camu / 19/09/2016

Hidasta muotia ja kierrätettyä materiaalia – yhä useampi brändi panostaa kestävään tuotantoon

Monille ulkoiluvaate- ja välinevalmistajille luonto on arvo, joka näkyy tuotannossa. Voiko muoti kuitenkaan koskaan olla kestävää?


Muovipullot, niistä kaikki 1990-luvun alkuvuosina tavallaan alkoi.

Kun kalifornialainen ulkoilubrändi Patagonia alkoi käyttää jauhettuja muovipulloja fleece-kankaan valmistukseen, ei vaatteiden valmistuksen ympäristövaikutuksista vielä juuri puhuttu.

Vuosikymmeniä aikaisemmin perustettu Patagonia oli kyllä ajanut jo vuosia melko äänekkäästi ympäristöarvoja; lahjoittanut rahaa järjestöille sekä kampanjoinut esimerkiksi jokien patoamista vastaan. Muovisten limsapullojen vihreäksi värjäämät fleecet olivat kuitenkin ensimmäinen kerta, kun Patagonian ympäristöarvot siirtyivät myös vaatteissa käytettyihin materiaaleihin.

Muutama vuosi myöhemmin Patagonia päätti ottaa seuraavan ison askeleen ja siirtyi käyttämään tuotteissaan pelkästään täysin orgaanista puuvillaa. Päätös oli muovipullofleecejäkin merkittävämpi, sillä 1990-luvulla Yhdysvalloissa neljäsosa maanviljelyn torjunta-aineista käytettiin puuvillan viljelyyn.

 

Organic cotton fields, Texas, Photo: Tim Davis
Luomupuuvilla peltoja Texasissa. Kuva: Tim Davis (Patagonia)

Moni brändi panostaa ympäristöön

Kolmenkymmenen viime vuoden aikana Patagonia on onnistunut brändäämään itsensä ehkä tunnetuimmaksi ympäristöarvoja ja kestävää kehitystä vaalivaksi ulkoiluvaatevalmistajaksi. Vihreät arvot läpileikkaavat oikeastaan sen koko toimintaa.

Patagonia alkoi jo 1980-luvulla lahjoittaa 10 prosenttia voitoistaan ympäristöjärjestöille, ja nykyäänkin yritys antaa prosentin kaikesta myynnistään järjestöille. Yritys kampanjoi näyttävästi erilaisten ympäristökysymysten puolesta ja tietysti pyrkii käyttämään vaatteidensa materiaaleina mahdollisimman vähän luontoa kuormittavia kankaita.

Vuonna 2010 noin 75 prosenttia Patagonian käyttämistä kankaista oli kierrätetty,  ja untuvatakeissa käytetyn hanhenuntuvan alkuperän voi jäljittää alkulähteilleen suoraan yrityksen sivuilta, jolloin myös kuluttaja voi varmistaa, että untuva on saatu mahdollisimman eettisesti.

Patagonian lisäksi oikeastaan kaikki muutkin Camussa myytävät merkit panostavat tuotteidensa ympäristövaikutusten minimointiin. Esimerkiksi norjalainen Norrøna käyttää vaatteissaan kierrätettyä polyesteriä ja orgaanista puuvillaa (tutustu Norrønan ympäristöarvoihin täällä). Pääajatuksena on, että vaatteiden koko tuotantokaari aina tehtaalta myymälöihin kuormittaisi mahdollisimman vähän ympäristöä.

Myös esimerkiksi Arc’teryxin yritysfilosofiaan (lisää tämän linkin takaa) kuuluu tehdä vaatteita ja tuotteita, jotka kestävät kauan, ja joiden valmistus ja kuljetus jättäisi mahdollisimman pienen jäljen – niin jätteiden kuin päästöjenkin osalta. Arc’teryx panostaa tuotteissaan materiaalin lisäksi etenkin käyttöikään. Yrityksen mukaan 65 prosenttia tuotteiden ympäristövaikutuksista tulee tuotannosta ja kuljetuksesta, ei niinkään materiaaleista, jolloin käyttöiän merkitys korostuu.

Pienemmistä merkeistä esimerkiksi kiipeilyvälinevalmistaja Grivel ja vaatevalmistaja Prana ovat nostaneet ympäristöarvot isoksi osaksi yritysfilosofiaansa.

Hidasta muotia

Monelle luonnossa liikkuvalle halu panostaa kestävästi tuotettuihin vaatteisiin ja tuotteisiin on – tai ainakin pitäisi olla – melko luonnollinen. Metsät, vuoret ja joet halutaan säilyttää myös tuleville sukupolville. Luonto itsessään on arvokas, ja vaatteet ja ulkoiluvälineet lopulta vain mahdollistavat siitä nauttimisen. Miksi siis tuhota sitä huonoilla valinnoilla?

Kuluttajat voivat valinnoillaan ohjata sitä, miten vaatteita ylipäätään tuotetaan, ja paine kestävästi tuotettuihin tekstiileihin kasvaa jatkuvasti. Luonto ei ole arvo ainoastaan aktiiviliikkujille, vaan kuluttajat ylipäätään ovat entistä tietoisempia tuotteiden alkuperästä.  Sama trendi joka muuttaa esimerkiksi ruokailutottumuksia lisää painetta myös vaatteiden valmistajille. Työntekijöiden kaltoinkohtelusta tai eläviltä hanhilta kynitystä untuvasta kärähtää herkästi ja hyvä maine voi mennä yhtä nopeasti kun sen alunperin saikin.

Kiitos sekä kuluttajien että vaatevalmistajien yritysarvojen, yhä useampi brändi ottaa ympäristön tarkasti huomioon tuotannossaan.

Patagonian omistaja Yvon Chouinard totesi haastattelussa vuonna 2008, “ei ole olemassa kestävää yritystä tai kestävää muotia”. Paras tapa kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän on siis tehdä vaatteita, jotka kestävät kauan ja joita käytetään mahdollisimman pitkään.

Etenkin Patagonia edustaa niin sanottua hidasta muotia – ajatusta, jonka mukaan aina ei tarvitse ostaa uutta. Samaa filosofiaa puolustavat myös esimerkiksi Norrøna, Arc’teryx ja Rab. Vanha ja kauhtunut on yhtälailla muodikasta, ja tärkeintä on, että vaatteet kestävät käytössä kauan. Yhtenä esimerkkinä on Patagonian klassinen Synchilla Snap-T -fleece, jonka malli on pysynyt vuosikymmeniä samana. Mainoskampanjoissaankin Patagonia nostaa mielellään esille mielikuvaa vanhojen ja kuluneiden vaatteiden arvosta, ja jopa opastaa korjaamaan ratkenneita kuoritakkeja esimerkiksi ilmastointiteipillä.

Patagonia on kuitenkin muiden vaatevalmistajien tapaan yritys, joka yrittää tehdä voittoa. Yhtälö on ongelmallinen, koska eettisyys maksaa myös valmistajalle. Mutta panostamalla nimenomaan laatuun ja pitkään käyttöikään pyrkivät ulkoilubränditkin siihen, että asiakkaat pysyvät merkeille uskollisina. Ja takaamalla tuotteille oikeasti vuosien käytön pystyy hinnankin pitämään markettituotteita korkeampana.

”Kestävää muotia ei ole olemassa…”

Kuten Patagonian Chouinard sanoi, ei muoti koskaan ole kestävää, ei myöskään Patagonian tai muiden ulkoilubrändien kohdalla. Vain vuosi sitten eläinoikeusjärjestö PETA julkaisi videon, jossa Patagonian käyttämällä tilalla lampaita kohdeltiin julmasti. Ympäristöarvoistaan tunnettu Patagonia joutui oikeutetusti keskelle skandaalia, josta se lopulta ottamalla vastuun ja lopettamalla yhteistyön kyseisen tilan kanssa selvisi melko kuivin jaloin.

Jupakka oli kuitenkin muistutus siitä, että työtä on vielä tehtävänä. Esimerkiksi kuorivaatteiden valmistuksessa käytetään kemikaaleja, jotka väistämättä päätyvät jossain vaiheessa luontoon.

Tänä vuonna valmistunut, Patagonian tuottama, tutkimus puolestaan paljasti, että fleeceistä irtoaa pesuissa huomattava määrä mikrojätettä, eli käytännössä mikroskooppisen pientä muovikuitua, joka päätyy lopulta vesistöihin. Niistä muovipulloista, joista kaikki alkoi, ei siis vieläkään ole päästy täysin eroon. 

Vaatteiden valmistus jättää ympäristöön väistämättä jäljen, mutta suunta on oikea. Vaatimalla vaatteiltaan enemmän ja ostamalla ympäristöön ja luontoon keskittyviä merkkejä voivat niin kuluttajat kertoa, mitä vaatteiltaan ja niitä valmistavilta yrityksiltä vaativat.

Plastic bottles at recycling center, Ventura, California. Photo: Tim Davis
Pullojen kierrätyskeskus, California. Kuva: Tim Davis (Patagonia)
Kaikki blogit