FI | ENG
Katariina Rahikainen / 06/09/2017

USA-keikka, osa I

Menneen vuoden poliittisten tapahtumien varjossa ei jotenkaan ollut ihan täysin innostunut olo mennä Jenkkeihin vierailulle, mutta mitäpä en tieteen (ja kiipeilyn) eteen tekisi?

Väikkärissäni tutkin sponsoroitujen naiskiipeilijöiden sosiaalisen media strategioita ja ylipäänsä sitä, miten naiset navigoivat naishenkilöinä miesvoittoisessa lajissa. Vai onko laji sittenkään enää miesvoittoinen? Joka tapauksessa, viimeisimpään tutkimussuunnitelmaan oli kudottu kenttätyö Jenkkeihin, ja matkalla oli tarkoitus käydä myös sukulaisvierailulla, luokkakokouksessa sekä moikkaamassa entistä isäntäperhettäni. Tavoitteena oli tavata mahdollisimman monta sponsoroitua naiskiipeilijää henkilökohtaisesti, sillä sosiaalisen median kautta rekrytoinnit eivät osoittautuneet kovinkaan onnistuneiksi. (Tutkimuksesta voit lukea täältä)

San Fransisco ja Yosemite

Eka stoppi oli San Francisco, jossa sukulaisvierailu vaihtui pikavisiittiin Yosemitelle. Kaksi puolikasta päivää eivät juuri riittäneet edes pintaraapaisuun – mutta Camp 4:n blokkeja ehdin hivellä sekä tavoitteeni ”jos kerran sais sidottua itsensä narun terävään päähän” myös saavutettua. Midnight Lightning ei ”ihan” mennyt – flashiyrkkä oli yhtä hyvä kuin tunnin vääntämisen jälkeen, eli ei kovinkaan kaukana alkuotteista, heh. Katsojia oli kuitenkin enemmän kuin prime time TV:llä!

Midnight Lightningin katsojia

 

Narun terävään päähän pääsin Grant’s Crackille (5.9) Yosemite Falls traililla

Takaraivoon jäi myös ajatus että tonne olisi päästävä niille isoille seinille myös joku päivä..

20170607_163753camu5 copy

Chattanooga, Tennessee ja Little Rock City

Seuraavana Georgiassa vieraillessani ajoin päiväksi 3h päähän Chattanoogaan, Tennesseehen, ja boulderoimaan Little Rock Cityyn. Tosi hienoja bouldereita ja hieno alue, tosin mitään hurjan vaikeata siellä ei tainnut olla ja oli ihan hiton kuuma! Siltikin ei kaduta että ajoin 6h sinne vain boulderoidakseni 6 tuntia… Eikös siihen ollut joku kaava että minkä verran ajoa kannattaa tehdä, verrannollinen suoraan kiipeilyn määrään..? Matkalla pysähdyin myös Chattanoogan kiipeilykeskuksessa, jossa Lisa Rands nykyään työskentelee.

Little Rock Cityssa
Little Rock Cityssa

 

Life is Goodlett (V6). Kuva: William Putt
Life is Goodlett (V6). Kuva: William Putt

 

Boulder, Colorado

Reilun viikon päästä saavuin sitten siihen reissun varsinaiseen päämäärään – Coloradoon. Kaverin kaveri, jota en ollut koskaan tavannut, lainasi mulle autonsa sekä Boulderissa ollessani sain bunkata sen kämpässä. Joskus täytyy todellakin rakastaa kiipeilypiirejä! Hän myös yhdisti mut muutamaan tyyppiin, joiden kanssa menin ekana viikonloppuna Rifleen kiipeämään – ja seuraavalla viikolla Movement -kiipeilykeskukseen mennessäni tunsinkin jo kolme tyyppiä. Lisäksi amerikkalainen pariskunta tunnisti mut – olimme tavanneet kaksi vuotta sitten Grampianseilla Taipan -seinällä (tyypit näyttivät tutuilta mutta ihan niin hyvä muisti itselläni ei ollut kuin heillä).

Reissuauto, varustettuna kaikilla camping-vermeillä mukaanlukien pehmeä patja..
Reissuauto, varustettuna kaikilla camping-vermeillä mukaanlukien pehmeä patja..

 

Riflessä.
Riflessä.

 

Rifle ja Dennis.
Rifle ja Dennis.

Tarkoituksena oli tavoittaa mahdollisimman monta sponssattua kiipeilijää – alun perin kriterioissani oli mm. Instagram -seuraajien vähimmäismäärä, mutta luovuin siitä jossain vaihessa. Tutkimukseen ovat siis liittyneet ammatikseen kiipeävien lisäksi ruohonjuuritason sponssattuja kiipeilijöitä, sekä lisäksi myös alalla työskenteleviä tyyppejä. Colorado olikin tähän tarkoitukseen ihan mahtava paikka – sain haastateltua mm. Robyn Erbesfield-Rabotouta ja Kyra Condieta (huom. Mainitsen nimeltä vain sellaisia, jotka ovat antaneet siihen luvan – tutkimukseen kun voi osallistua myös anonyymisti!).

Movement -kiipeilykeskus
Movement -kiipeilykeskus

Boulderissa ollessani kävin vain kaksi kertaa ulkona boulderoimassa – kerran Boulder Canyonissa ja kerran RMNP:ssa. Lisäksi kävin kerran RMNP -bouldereilla hengaamassa (a.k.a. rekrytoimassa osallistujia tutkimukseen).

20170616_155308 copy

 

Lisa näytti mulle betat The Other Kind Traverseen (V7)
Lisa näytti mulle betat The Other Kind Traverseen (V7)

 

Alex Puccio
Alex Puccio ja Bear Toss (V13). Itse lähetys jäi näkemättä kun piti lähteä ajamaan, mutta vakuuttavan näköisesti Alex kiipesi yläosan ”lämpäksi”…

 

Villieläimiä - karhun lisäksi näin mm. murmelin!!!
Villieläimiä – Rifle Mountains Parkin karhun lisäksi näin RMNP:ssa mm. murmelin!!!

Muut lähimestat jäivät tällä kertaa väliin – yksin reissatessa ei aina ole helppo rekrytä tuntemattomia kiipeämään ja ne muutamat keneen tutustuin olivat viikolla töissä. Se ei kuitenkaan haitannut – rakastuin Rifleen ensimmäisestä päivästä lähtien joten ajoin sinne mielelläni takaisin. Tarkoitus oli olla vielä pari päivää lisää ja kiivetä mun reissun pääprojekti, mutta tarkoituksena olleella sendiyrkällä reväytin vatsalihakseni, joten päätin jatkaa matkaa kun corea ei oikein voinut enää käyttää.

Quick Tick (8a); kyseisessä muuvissa reväytin vatsalihaksen :/. Kuva: Nate Hobrath
Quick Tick (8a); kyseisessä muuvissa reväytin vatsalihaksen :/ ja jatkoin matkaa Wyomingiin oletettua aiemmin. Kuva: Nate Hobrath

Sain kuitenkin kiivettyä hienoja reittejä Riflessä, hienoja 7c:ta ja 7c+:a parilla-kolmella yrkällä ja jopa itselleni hyvää onsight-tasoa olevan 7b+:n.

Seuraavaksi matka jatkui Wyomingiin – siitä lisää seuraavassa blogissa!


Katariina Rahikainen

Katariina Rahikainen on nykyisin Australiassa asuva sporttikiipeilijä, joka välillä saattaa hairahtua joko boulderoimaan tai jopa tradittelemään. Australian lisäksi Katalla on huikeasti kokemusta kallioista ympäri maailmaa, etenkin Kiinasta ja Thaimaasta, suomikaltseja unohtamatta. Katalla on huikea tikkilista, hän on fläshännyt 8a:n ja redpointannut useita 8a+:sia.

Kirjoittajan blogit

Kaikki blogit