FI | ENG
Katariina Rahikainen / 31/03/2012

Thakhek, Laos

Thaikkulan jälkeen suuntasin Laosiin avattuun uuteen kiipeilypaikkaan Thakhekiin. Vang Viengissä, brittiläisten teinituristien suosimassa partytownissa tulikin jo pari vuotta sitten reissullani käytyä, ja sinne ei tehnyt mieli takaisin.

Maisemanvaihdos teki hyvää, ja sain takaisin hieman kadoksissa ollutta motivaatiotani. Thakhekissä tuli pääosin kiivettyä helpompia reittejä ja enemmän metrejä kuin mitä Tonsailla. Saksalaiseen tapaan monet kutosen reitit oli ihan hyvin sandbagattuja; kiipesin yhden elämäni vaikeimmista 6a+:sta, hahah. Toisaalta sitten katossa olevat reitit olivat osittain mielestäni greidiltäni softeja; enpä ihan kovin usein kiipeä 7c+:aa tokalla yrkällä… Ja sitten yhdestä uudemmasta 7c:sta sain kruksimuuvin vain hädin tuskin tehtyä… Ja taas katossa olevan 8a+:n kruksimuuvit vaikuttivat olevan hyvin kaukana… Eli greidaus ei ollut mitenkään systemaattista; osa tuntui hyvin hyvin vaikeilta, osa hyvin helpoilta greidiin nähden. Tässä sitä tullaan taas tähän greidien subjektiivisuuteen; Caroline Ciavaldinihan onsaittasi 8b:n vähän aikaa sitten ja vain pari päivää sitä ennen saanut tyrmäyksen 7a:lta ja 7b:ltä joten kaikki riippuu niin paljon siitä mikä reitti sopii omiin vahvuuksiin.

Täytyy vain sanoa että hatunnosto Tanjalle ja Ulille, jotka olivat mukana kehittämässä Thakhekin kiipeilyä. He perustivat sinne tyhjästä bungalowimajoituksen ja kehittävät Thakhekin kiipeilyä pulttaamalla uusia reittejä säännöllisesti. Thakhekissa oleva kattomuoto on vaikuttava, mutta ei ihan täyttänyt ainakaan omia odotuksia siitä kirjoitetun hehkutuksen perusteella. Lisäksi useat (helpot) reitit olivat hyvin likaisia; tilanne varmasti paranee kun liikenne reiteillä lisääntyy. Mutta ihan kivaa vaihtelua välillä kiivetä muitakin kuin lasittuneita reittejä!

Vang Viengiin päädyimme kuitenkin pariksi päiväksi; sieltä piti käydä kiipeämässä pois Dream Catcher (7c) jota pari vuotta sitten yritin. Se menikin helposti tokalla yrkällä, mutta toiselle ankkurille jatkuva 7c+:n pätkä (joka oli greidiinsä nähden ihan tiukka, kun taas 7c:n pätkä tuntui helpolta) jäi oikeastaan vikasta muuvista kiinni. Ja, kiivettävissä se olisi kyllä ollut. Se, ettei mennyt ei kyllä ollut tällä kertaa kunnosta kiinni, vaan siitä niin paljon puhutusta henkisestä kapasiteetista. Mutta, jotain taas opin vikallakin yrkällä; ihan pieni kropan asennon muutos olisi muuttanut tilannetta; tai edes se, että oikeasti olisi uskonut siihen että saa sen vikan muuvin tehtyä pumpusta huolimatta. Lisää henkistä treeniä siis!

Alla pari kuvaa Dream Catcheristä parin vuoden takaa; kauniita kuvia rajoittaa se, että omaa kameraa ei ole itsellä eikä myöskään matkaseuralla. Näillä eväillä siis mennään mitä annetaan…!


Katariina Rahikainen

Katariina Rahikainen on nykyisin Australiassa asuva sporttikiipeilijä, joka välillä saattaa hairahtua joko boulderoimaan tai jopa tradittelemään. Australian lisäksi Katalla on huikeasti kokemusta kallioista ympäri maailmaa, etenkin Kiinasta ja Thaimaasta, suomikaltseja unohtamatta. Katalla on huikea tikkilista, hän on fläshännyt 8a:n ja redpointannut useita 8a+:sia.

Kirjoittajan blogit

Kaikki blogit