FI | ENG
Camu / 11/10/2016

Protect Our Winters

Protect Our Winters Finland aktivoi talviurheilun ystäviä, alan yrityksiä ja yhteisöjä toimimaan ja vaikuttamaan ilmastonmuutosta vastaan. Camu liittyi yhteistyöverkostoon toukokuussa 2016. Haastattelimme Niklas Kaskealaa, POWin hallituksen puheenjohtajaa blogiamme varten.

Milloin ja miten Protect Our Winters alkoi?

Jeremy Jones perusti POWin jenkeissä vuonna 2007  ja muutama vuosi sitten se alkoi levitä Eurooppaan. Nykyään POW-liikkeitä on jenkkien ja Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Ranskassa ja Itävallassa.

Olen pitkälti syyllinen POWin rantautumiseen Suomeen.  Olen toiminut pitkään eri kansalaisjärjestöissä ja ilmastoliikkeessä ja minua on turhauttanut miten ilmastoliike ei tavoita uusia ihmisiä. Saarnataan liikaa jo käännytetyille.

Turhautuminen Suomen ilmastoliikkeen ”kapeuteen” sai minut syksyllä 2014 tarttumaan toimeen. Heti alkuun otin yhteyttä ystävääni ja kokeneeseen kampanjasuunnittelijaan Arto Sivoseen. Artoa ja minua ärsytti, miten ilmastokampanjoissa esiintyivät aina samannäköiset naamat. Monet tekivät työtä tehokkaasti, mutta eivät ole onnistuneet laajentantamaan yleisöään.

Näimme valtavasti potentiaalia talviurheilukansan aktivoimisessa toimimaan ilmastonmuutosta vastaan. Soitin jenkkeihin ja sanoin, että haluan tuoda POWin Suomeen. Jenkeissä innostuttiin heti ja muutamaa viikkoa myöhemmin olinkin jo Arton kanssa Skiexpoilla jakamassa nopeasti kyhättyjä flaikkuja.

Lisää Suomen POWin alkuvaiheesta voi lukea tästä blogista: http://protectourwinters.fi/miksi-laskijat-tarvitsevat-oman-ilmastoliikkeen/.

Ketkä ovat POW Suomen tekijät?

Olemme POWissa alusta asti yrittäneet pitää homman avoimena ja tarjonneet ihmisille mahdollisuutta mukaan. Kaikki alkoi fb:ssä, jossa aloimme kasata jengiä tekemään POWia. Pian syntyi ydinryhmä, joiden kanssa päätimme perustaa yhdistyksen. Minun lisäksi muita yhdistyksen perustajajäseniä ovat Arto, Miikka Hast, Siv Knudsen ja Maria Vuorelma. Aktiivisia tekijöitä on toki paljon enemmän. Esim. lähettiläitä on jo yli 20 ja  hiljattain ensimmäisessä jäsenillassamme oli paikalla yli 30 POW-aktiivia. Kaikki työ tehdään toistaiseksi vielä vapaaehtoispohjalla.  Kyllähän tässä saa illat ja viikonloput kulumaan… 😉

Niklas Kaskeala. Kuva: Aleksi Mehtonen
Niklas Kaskeala. Kuva: Aleksi Mehtonen

Jos päästöt jatkuvat nykyisen kaltaisina, millaiset talvet ovat 50 vuoden kuluttua?

Vuosisadan loppuun mennessä Lapinkin talvet alkavat lyhetä merkittävästi ja lumimäärät vähenemään. Talvien arvioidaan Suomessa lyhenevän keskimäärin 5-10 päivää jokaisella vuosikymmenellä tämän vuosisadan loppuun mennessä.

Pakkaspäivien määrä vähenee koko Suomessa vuosisadan loppuun mennessä joidenkin arvioiden mukaan jopa 80 päivällä, mikä on globaalisti kaikkien eniten muun Skandinavian ja Pohjois-Amerikan länsirannikon ohella. Keski- ja Etelä-Suomessa lumettomat talvet yleistyvät jo paljon aiemmin kuin Lapissa. Talvi lyhenee jo vuosisadan puoleenväliin mennessä huomattavasti.

Vuoristossa ilmaston lämpeneminen nostaa myös lumirajaa ylemmäksi. Sveitsissä arviolta vain 44 % hiihtokeskuksista on vuonna 2030 lumivarmoja (lunta vähintään 100 päivää kaudessa), kun nykyään keskuksista 85 % on lumivarmoja. Itävallassa 83 % keskuksista on nykyään lumivarmoja, mutta sielläkin lämpeneminen vähentää lumivarmojen keskusten määrää nopeasti. Asteen lämpeneminen vähentää lumivarmojen keskusten määrän 67 %:iin ja 2 asteen lämpeneminen 50 %:iin.

Näin tapahtuu siis mikäli päästöjä ei saada kuriin. Voimme vielä vaikuttaa ilmastonmuutoksen kulkuun ja pelastaa Etelä-Suomen talvet. Vielä ei ole ohitettu niin sanottua tipping-point:ia, jonka ohitettuamme ilmaston lopullinen muutos on vääjäämätöntä.

Andermatt, vapaalasku Kuva: Jan-Erik Blomberg
Talvi, ihmisen parasta aikaa. Kuva: Jan-Erik Blomberg

Mitä laskijana voi tehdä asian hyväksi?

Olemme koonneet parhaat ja tehokkaimmat vaikuttamistavat seitsemän kohdan listaan http://protectourwinters.fi/mita-voit-tehda/  . Jos kaikki talviurheilun ja lumen ystävät noudattavat listan neuvoja, olemme jo pitkällä. Blogissamme on myös esitelty hyviä tapoja pienentää omaa hiilijanlanjälkeään. Alle listasin tehokkaimpia keinoja.

  1. Asuminen:
    • Tutkimukset osoittavat, että sisälämpötilan laskeminen sekä lämpimän veden kulutuksen hillitseminen ovat tehokkaimpia yksittäisiä keinoja vähentää kodin energiankulutusta energiankäyttötottumuksilla.
    • Vaihtamalla Ekoenergiaan. Vihreän sähkön päästöt ovat laskennallisesti jopa alle 10 % keskivertosähkön päästöistä.
    • Kodin laitteiden sähkönkäytön säästöpotentiaali on tutkimusten mukaan noin 40-50 % lähtötilanteesta. Laitesähkön kulutuksen pudottaminen lähes puoleen on siis mahdollista säästäväisten käyttötottumusten sekä energiatehokkaiden hankintojen avulla.
  2. Liikkuminen
    • Henkilöautolla ajo muodostaa keskimäärin suomalaisen liikennepäästöistä noin 70 %. Ylivoimaisesti tehokkain tapa vähentää henkilöautoilusta syntyviä päästöjä onkin vähentää autolla ajettavia kilometrejä. Uutta autoa hankittaessa valinnan tulisi olla mahdollisimman energiatehokas polttoaineen valinnasta riippumatta.
    • Lentomatkojen minimoiminen on hyvin tehokas ja helppo tapa vaikuttaa oman hiilijalanjälkensä pienenemiseen. Täytyy kuitenkin muistaa, että henkilökohtaisia päästöjä tulee tarkastella kokonaisuutena. Jos minimoi työmatkaliikkumisesta, asumisesta ja ruokavaliosta johtuvat päästönsä, voi itselleen ehkä helpommin suoda satunnaisen pidemmän matkan vuorten ja lumen ääreen.
  3. Ruokavalio
    • Ruoan osuus kulutuksen ilmastovaikutuksista on suunnilleen yhtä suuri kuin liikenteen tai asumisen, joten ilmastomyönteisen ruoan suosiminen on tärkeää talvien pelastamisen kannalta. Ruokavaliota muuttamalla ruokailun ilmastovaikutuksen voi jopa puolittaa.
    • Keskeisin tapa vähentää ruoan ilmastovaikutuksia on eläinperäisten tuotteiden, erityisesti naudanlihan kulutuksen vähentäminen.
    • Myös kasvien tuotannosta syntyy ilmastopäästöjä, jotka kannattaa huomioida ruokavaliossaan. Esimerkiksi suomalaisen talvella kasvihuoneessa kasvatetun tomaatin hiilijalanjälki on 5–7 kiloa tomaattikiloa kohden, kun taas Espanjasta kuljetetun tomaatin hiilijalanjälki on vain noin puoli kiloa tomaattikiloa kohden.
    • Myös ruokahävikkiin kannattaa kiinnittää huomiota. Suomalainen nimittäin heittää roskiin 70 kiloa ruokaa vuosittain ja noin 10 % suomalaisten ostamasta ruoasta päätyy jätteeksi. Kaatopaikalla lajittelematon ruokajäte voi aiheuttaa huomattavia metaanipäästöjä.

Meistä jokainen voi vaikuttaa ilmaston muutokseen. Tule siis sinäkin mukaan pelastamaan talvet.

Pääset liittymään POW Finlandin jäseneksi täältä: http://protectourwinters.fi/sinua-tarvitaan/

 

talvinen kuva lapista kuva POW Finland
Meistä jokainen voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjumiseen Kuva: POW Finland
Kaikki blogit