FI | ENG
Samuli Mansikka / 03/07/2014

Pohjois-Pakistanin kesä ja Karakorum Highway

Taas viedään Mansikkaa pitkin maailman pöpelikköjä! Kirjoittelen tätä Skardusta Pohjois-Pakistanista ja ollaan huomenna 28.6. jatkamassa eteenpäin Askoleen.

Kaksi pitkää päivää on ajettu Karakorum Highwaytä tänne Skarduun. Lämpötilat huitelee 40 asteessa eikä autoja tässä maailman osassa tietenkään ole ilmastoinnilla varustettu. Kyllä muuten hiki ja pöly on lentänyt! Eikä ihan vielä lopukaan – huomenna jatketaan vielä yksi 12-15 tuntia huonointa koskaan ajamaani tietä trekin alkuun Askoleen.

Pakistanin turvallisuustilanne on heikko. Blogit ja twiitit alkavat siis vasta täältä Skardusta turvallisemmilta ”vesiltä” nyt, kun riskialtis Islamabad – Chilas – Skardu tieosuus on takana. Halusin mahdollisimman harvan tietävän olevani edes maassa saati voivan seurata sijaintiani tarkasti. Viime vuotinen ampumavälikohtaus Nanga Parbatin perusleirissä yllätti hallinnon melko totaalisesti ja tänä vuonna matkailijoiden turvallisuuteen on selvästi panostettu. Se tosin ei liene kovin vaikeaa, sillä matkailijoita (kiipeilijöitä) on tänä vuonna todella vähän. Vainoharhaista tai ei, mutta parempi olla ylivarovainen, kuin välinpitämätön.

Askolesta eteenpäin

Tie päättyy siis Askoleen, josta jatketaan jalkaisin. Tällä kertaa patikoidaan Baltoron jäätikköä pitkin Broad Peakin juurelle ja yritetään tuupata mäki ylös. 8051-metrinen Broad Peak on Pakistanin helpompia isoja mäkiä, mutta kuten tunnettua, sääolot Karakorumissa ovat kamalia. Vuori on jossain määrin lumivyöryherkkä, joten sateet aina aiheuttavat pitkiä odottelujaksoja. Toivon siis niukkalumista kesää.

”Pakistanissa on pakko kiivetä huonolla säällä, jos meinaa huiputtaa”, sanoi ystäväni Cramptonin Phil ennen lähtöäni ensimmäiselle Pakistanin reissulleni 4 vuotta sitten. Tuolloin huiputinkin Gasherbrum 2:en kovemmalla tuulella, kuin mitään muuta huippua, mutta sain kuin sainkin sen tikattua. Kivaa Pakistanissa kuitenkin on, että koska täällä kiivetään kesäkuukausina, ei pakkaset huippuyönäkään ole samaa luokkaa, kuin Nepalissa.

Tarkoitus on saapua Broad Peakin perusleiriin 5.7. ja saada huippuyrityksiä 20.7. paikkeille.

Kangchenjungan jälkeen on kieltämättä ollut melko tiivis tahti saada reissu pakettiin ja tulin huomanneeksi, kuinka monta palasta sirkuksessa onkaan. Kevään reissua tulee valmisteltua pikkuhiljaa pitkin talvea, mutta nyt revin kaiken kasaan noin neljässä viikossa.

Yhtäkaikki, täällä ollaan taas yhden seikkailun äärellä! Seuratkaa matkaa Twitterissä (twitter.com/Samuli_Mansikka) ja Instagramissa (instagram.com/samulimansikka), sekä blogia kotisivuilla www.samulimansikka.com! Nauttikaa kesästä, missä olettekaan!

Samuli M.


Samuli Mansikka

Samuli Mansikka, s. 1978 suomalainen vuorikiipeilijä joka kiipesi 10:lle maailman 14:sta 8-tonnisesta vuoresta ilman lisähappea tai tukijoukkoja. Samuli kuoli 24.3.2015 palatessaan Annapurnalta (8091m).

Himalajanousujen lisäksi Samuli kiipesi suurimman osan Alppien 4-tonnisista vuorista. Myös Afrikan ja Etelä-Amerikan monet alueet ja vuoret olivat Samulille tuttuja. Hän toimi oppaana sekä suomalaisessa matkatoimisto Aventurassa että kansainvälisillä toimijoilla ulkomailla.

Samuli oli poikkeuksellisen lahjakas vuorikiipeilijä, joka rakasti vuoria yli kaiken. Samuli uskalsi tavoitella unelmiaan ja inspiroi myös muita tavoittelemaan omiaan. Samulin energisyys tarttui ja vaikutti kaikkiin hänen ympärillään.

Kirjoittajan blogit

Kaikki blogit