FI | ENG
Juho Knuuttila / 06/09/2019

Pala Bohusläniä

Vuosi sitten söin sanani Lofooteille kerta toisensa jälkeen palaavista kiipeilijöistä alueen paljastuessa kauneimmaksi paikaksi missä oli tullut käytyä. Olisihan se pitänyt arvata, että Bohuslänin kanssa tulee käymään samalla tavalla. Mikä ihme ajaa porukkaa Ruotsin länsirannikolle yhden köydenpituuden trädireittien luokse? Eikö Olhava, Kustavi ja idän ihmeet riitä?

No ei, sillä Bohuslänin miljöö on sekoitus Norjaa ja Ahvenanmaata. Kiipeilykallioiden keskittymä on huima ja linjojen laatu jotain käsittämätöntä. Miten voi olla niin paljon hyvää kiipeilyä niin pienellä alueella? Ihastuin paikkaan välitömästi, sillä kun trädikiipeily on lähellä sydäntä, ei Euroopasta löydy parempaa paikkaa yhden köydenpituuden jammailuun.

Galgeberget. Peltoja ja kalliota.
Galgeberget. Peltoja ja kalliota.

Joonan ja Maijan heittämä kutsu seuraksi Ruotsiin tuli juuri sopivaan saumaan. Meidän talvikausi oli jatkunut viimeiset yhdeksän kuukautta hiihdon ja talvikiipeilyn merkeissä, lukuun ottamatta lyhyttä Espanjan reissua vuodenvaihteessa, jolloin hiekkarannalla piti makoilla fleece päällä ja villasukat jalassa. Kesäkuun lopussa mielessä siinsi vain lämpö ja kalliokiipeily, mitkä Bohuslän yhdistäisi loistavasti.

Lautta Turusta Tukholmaan ja reilu viiden tunnin ajelu öisen Ruotsin läpi buffetövereissä meinasi pistää väsyttämään, mutta aamuhämärän seasta pilkistävät graniittimöhkäleet terästivät keskittymistä sen verran, että päästiin turvallisesti Bohuslänin kiipeilyseuran ylläpitämän majan luokse telttailemaan. Kiipeilymajalta löytyy olemattomaan kuuden euron hintaan telttapaikka, vessat, juokseva (tosin radonpitoinen) vesi ja muut tarpeelliset trädikiipeilijän tarvitsemat mukavuudet. Majaankin pääsee maksamalla hieman lisää. Oikeastaan ainut miinus kiipeilymökillä oli parkkipaikkojen vähyys. Aina sai jännittää mahtuuko auto iltatetriksessä parkkiin vai tuleeko rankkua ja majan alapuolinen mäki käveltäväksi.

Kiipeilymaja on Boharin edullisin majoitusvaihtoehto ellei paheksuttua puskabiviä lasketa.
Kiipeilymaja on Boharin edullisin majoitusvaihtoehto ellei paheksuttua puskabiviä lasketa.

Meinasin alkuun kirjoittaa infopläjäyksen Bohuslänin kiipeilystä ja vinkit parhaista reiteistä, mutta tarkempaan asiaa mietittyäni, ei yhdeksän päivän kiipeilyn jälkeen voi sellaista oikein tehdä. Varsinkin kun muista suomalaisista kiipeilyblogeista löytyy jo niin erinomaisia vinkkejä useamman reissun kokemuksella. Esimerkiksi `Revontulia` ja `Haukkari` blogeista.

Ennen reissua kysäisin Hämäläisen Laurilta suosituksia kolmen tähden linjoista ja sainkin varsin kattavan listan mieleen jääneistä reiteistä. Tuota listaa aloin tikata reitti kerrallaan, vailla pelkoa huonosta kiipeilystä. Tosin voiko Bohuslänissä edes olla huonoa kiipeilyä?

Villskudd laittaa aikamoiset pohjat maailman upeimpien 6- reittien listalle. Kuva: Joona Sipi.
Villskudd laittaa aikamoiset pohjat maailman upeimpien 6- reittien listalle. Kuva: Joona Sipi.
Eikä Jungfrun ole sen heikommilla parhaiden nelosten listallakaan. Ella ja Joona illan viimeisellä.
Eikä Jungfrun ole sen heikommilla parhaiden nelosten listallakaan. Ella ja Joona illan viimeisellä.
Välserödistä löytyy myös Hans Christian Dosethin klassikko Slimline. Upea sormihalkeama tottakai. Kallion niittysektorin viereinen järvi on muuten parhaita uimapaikkoja mitä reissulla tuli vastaan. Kuva: Maija Sipi.
Välserödistä löytyy myös Hans Christian Dosethin klassikko Slimline. Upea sormihalkeama tottakai. Kallion niittysektorin viereinen järvi on muuten parhaita uimapaikkoja mitä reissulla tuli vastaan. Kuva: Maija Sipi.
Ella Brapperbergetin eli Lyse Kyrkan kallion huipulla.
Ella Brapperbergetin eli Lyse Kyrkan kallion huipulla.
Brappersbergetin siisteimmät reitit ovat selkeimmät halkeamalinjat. Muita ratoja kannattaa lähestyä varauksella. Paitsi jos vitosen släbin kiipeäminen parilla mikrokiilalla kiinnostaa.
Brappersbergetin siisteimmät reitit ovat selkeimmät halkeamalinjat. Muita ratoja kannattaa lähestyä varauksella. Paitsi jos vitosen släbin kiipeäminen parilla mikrokiilalla kiinnostaa.
Maija samaisella kalliolla.
Maija samaisella kalliolla.
Galgebergetin eteläseinä on kesähelteillä aikamoinen pätsi, mutta sieltä löytyy mm. kuvan nelosen splitterihalkeama ja Q.Robur, erinomainen vitonen.
Galgebergetin eteläseinä on kesähelteillä aikamoinen pätsi, mutta sieltä löytyy mm. kuvan nelosen splitterihalkeama ja Q.Robur, erinomainen vitonen.
Toki varjoakin löytyy vaikka Pysspunkalta. Samaisen sektorin kaikki reitit näyttivät upeilta.
Toki varjoakin löytyy vaikka Pysspunkalta. Samaisen sektorin kaikki reitit näyttivät upeilta.
Fjällback tarjoilee mukavia maisemia lepopäivän ratoksi.
Fjällback tarjoilee mukavia maisemia lepopäivän ratoksi.
Reissuun lähti testiin BD:n 10 prossaa kevyemmät C4:set. Klassikko ei ole ainakaan menettänyt otettaan tuunauksen jäljiltä!
Reissuun lähti testiin BD:n 10 prossaa kevyemmät C4:set. Klassikko ei ole ainakaan menettänyt otettaan tuunauksen jäljiltä!
Suomipossea kiipeilymajalla.
Suomipossea kiipeilymajalla.
Hallinden jäi päällimmeisenä mieleen alueen kallioista. Valtavan korkean pääseinän vieressä sijaitseva jyrkkä seinä on ehkä siistein trädikallio missään. Megalinjoja jyrkällä vieri vieressä. Joona saittaamassa yhtä niistä. Kuva: Ella Hellberg.
Hallinden jäi päällimmeisenä mieleen alueen kallioista. Valtavan korkean pääseinän vieressä sijaitseva jyrkkä seinä on ehkä siistein trädikallio missään. Megalinjoja jyrkällä vieri vieressä. Joona saittaamassa yhtä niistä. Kuva: Ella Hellberg.
Ella kakkostelee Prismasterin keskiosuutta. Kiivettiin reitti kolmessa köydenpituudessa treenimielessä.
Ella kakkostelee Prismasterin keskiosuutta. Kiivettiin reitti kolmessa köydenpituudessa treenimielessä.
Ella samaisen reitin ilmavalla loppulipalla.
Ella samaisen reitin ilmavalla loppulipalla.
Huima saittiyrkkä Pekka Svinger Kostenille. Laurin suositukset ei petä!
Huima saittiyrkkä Pekka Svinger Kostenille. Laurin suositukset ei petä!
Sormet kuntoon Goa Brunetterille. Aivan huikea linja Hallindenissa.
Sormet kuntoon Goa Brunetterille. Aivan huikea linja Hallindenissa.
Palautusjuomana Brown Cow eli colaa ja maitoa. Ilmeistä voi päätellä jotakin. Kuva: Maija Sipi.
Palautusjuomana Brown Cow eli colaa ja maitoa. Ilmeistä voi päätellä jotakin. Kuva: Maija Sipi.
Ella Vettekullenin lämpöä hohkaavilla halkeamilla. Tämä oli ainoita mestoja mistä ei tykätty. Kuva: Joona Sipi.
Ella Vettekullenin lämpöä hohkaavilla halkeamilla. Tämä oli ainoita mestoja mistä ei tykätty. Kuva: Joona Sipi.
`Tää on kuin Yosemitessa!` Bergkristis polska on ehkä sittenkin se maailman paras 6-.
`Tää on kuin Yosemitessa!` Bergkristis polska on ehkä sittenkin se maailman paras 6-.
Maija jollakin Hällerin klassikolla. Vierestä voi suositella ainakin Canape reittiä. Tosin kannattaa varoa ettei köysi laskeudu lehmän höyryävään...nimittäin köyttä saa pestä järvessä sen jälkeen suht pitkään.
Maija jollakin Hällerin klassikolla. Vierestä voi suositella ainakin Canape reittiä. Tosin kannattaa varoa ettei köysi laskeudu lehmän höyryävään…nimittäin köyttä saa pestä järvessä sen jälkeen suht pitkään.
Loppuun vielä pakolliset Tor Line pyristelyt. Joona vetää reitin hienosti vuoden ensimmäisellä yrityksellä.
Loppuun vielä pakolliset Tor Line pyristelyt. Joona vetää reitin hienosti vuoden ensimmäisellä yrityksellä.
Minä taas näytän miten linjaa ei pidä kiivetä. Toki se meni toisella yrkällä, kun muisti käyttää jalkojakin. Kuva: Maija Sipi.
Minä taas näytän miten linjaa ei pidä kiivetä. Toki se meni toisella yrkällä, kun muisti käyttää jalkojakin. Kuva: Maija Sipi.

Ainoa huono juttu kesän reissussa oli se, että päivät loppuivat kesken. Seuraavan kerran pitää varata aikaa kuukausi, jotta alueesta ehtii ottaa kaiken irti. Ja sen jälkeen uskaltaa jo ehkä kirjoittaa laajemman vinkkipaketin alueen parhaista paikoista ja reiteistä, logistiikkaa ja muuta elämistä unohtamatta.


Juho Knuuttila

Juho Knuuttila (s.1995) on nuoresta iästään huolimatta yksi Suomen aktiivisimmista alppikiipeilijöistä. Hän on kiivennyt mm. legendaarisen pohjoisseinätrilogian (Eiger, Matterhorn ja Grandes Jorasses), useita seiskatonnisia Keski-Aasiassa, soolonnut ison liudan Alppien nelitonnisia ja kiivennyt Mt. Hunterin ranskalaisten reitin 6.nousun. Lähivuosina Juho meinaa keskittyä teknisesti haastaviin nousuihin Alpeilla ja maailman suurilla vuorilla, mutta aikaa löytyy myös halkeama- ja mixtakiipeilylle Suomessa.

Kirjoittajan blogit

Kaikki blogit