FI | ENG
Camu / 07/09/2017

Opas kuoritakin hankintaan – Näin Gore-Tex ja muut vedenpitävät kalvot toimivat

Turha sitä on kiistää: Suomessa vedenpitävällä takille on käyttöä ympäri vuoden. Mutta sen lisäksi, että hyvä kuoritakki on pohjolan arvaamattomissa säissä arkivaate, kuuluu se myös ulkoilijan perusvarusteisiin aina Himalajan trekeiltä Lyngenin lumihuipuille ja Kihniön siirtolohkareille.

Erilaisten kalvojen, materiaalien ja tuotteiden määrä on kuitenkin valtava, ja niiden seassa luoviminen on kuin viidakkoon eksyisi. Sen takia kokosimme oppaan, joka auttaa ymmärtämään sen, miten vedenpitävyys syntyy ja mitä eroa niillä kaikilla tex-lite-pro-hyvent-shell-1,5L-performance-paclite-takeilla oikeasti on.

Miten vedenpitävyys syntyy?

Valmistajalle yksinkertaisin tapa tehdä takista vedenpitävä on pinnoittaa se (sisäpinnalta) nestemäisellä suoja-aineella. Kun aine kuivuu kankaan pinnalle, muodostaa se vedenpitävän ja hengittävän kerroksen. Vedenpitävyyttä voi lisätä hengittävyyden kustannuksella laittamalla suoja-ainetta useamman kerroksen.

Vedenpitävyys perustuu siihen, että kun suoja-aine kuivuu, muodostuu siihen mikroskooppisen pieniä reikiä tai halkeamia, jotka eivät päästä lävitseen vesipisaroita mutta vesihöyryn.

Pinnoitetut takit ovat selvästi kalvotakkeja halvempia. Usein ne ovat myös kalvotakkeja kevyempiä, mutta toisaalta ne hengittävät huonommin. Lisäksi kangas muuttuu pinnoittamisen takia hieman jäykemmäksi ja pesussa vedenpitävyys helposti kärsii. Pinnoitetut takit sopivat siis hyvin satunnaiseen käyttöön ja arkeen, mutteivät niin hyvin vaativaan käyttöön.

Toinen, se aktiiviliikkujille tutumpi, tapa tehdä takista vedenpitävä, on laittaa siihen vedenpitävä kalvo. Kuuluisin vedenpitävä kalvo on eittämättä Gore-tex, mutta esimerkiksi eVent-, HyVent ja Pertex Shield+ -kalvot ovat käytännössä likipitäen samanlaisia. Näitä tuotemerkkejä riittää, mutta niiden toimintaperiaate on sama.

Vaatteeseen laitettava kalvo on muovia, joko polyuretaania tai polytetrafluorieteenia. Kalvo kiinnitetään (laminoidaan) uloimman kankaan sisäpintaan. Kalvo on äärimmäisen ohut. Esimerkiksi Rabin käyttämät eVent ja Proflex -kalvot ovat 0,007-0,03 millimetrin paksuisia. Gore-Tex-kalvot ovat paksuudeltaan noin 0,01 millimetriä.

Kalvojen vedenpitävyys perustuu siihen, että ne ovat täynnä mikroskooppisen pieniä huokosia. Huokoset ovat parikymmentätuhatta kertaa vesipisaroita pienempiä, mutta kuitenkin niin isoja, että ne päästävät höyryn läpi.

Myös kalvovaatteet käsitellään ulkopuolelta vettähylkivällä aineella (DWR). Tämä ei siis tee vaatteesta vedenkestävää, mutta sen ansiosta vesi pisaroituu vaatteen pintaan eikä ulkokangas ime kostetutta. Aine kuitenkin kuluu ajan myötä pois pinnasta, jolloin takin voi käsitellä uudelleen hylkivällä aineella.

Käsittely on tärkeä, koska ilman sitä vesi imeytyy ulkokankaaseen, mikä taas heikentää hengittävyyttä ja vaate tuntuu kostealta (vaikkei päästäisikään vettä sisään).

water drops on pertex shield fabric
Lähikuva veden helmeilystä Pertex Shield materiaalin pinnalla. Kuva: Pertex

Miten vedenpitävyys mitataan?

Vaatteissa vedenpitävyys ilmoitetaan millimetreinä. Jos takin vedenpitävyys on esimerkiksi 10 000 mm, se tarkoittaa, että testioloissa vaate kestää kymmenen metriä korkean vesipatsaan paineen ennen kuin vesi alkaa tihkua kalvon läpi. Mitä enemmän vettä vesipatsaaseen lisätään, sitä kovempi paine kalvoon kohdistuu.

4000 millimetrin pitäisi riittää jo vedenpitävyyteen. Kalvoissa lukemat ovat kuitenkin paljon korkeampia: 10 000:sta aina 30 000 tuhanteen. Eli mitä suurempi luku, sen paremmin vaate kestää vettä.

Käytännössä suurin paine kohdistuu takissa esimerkiksi reppua tai rinkkaa kantaessa olkapäihin viilekkeiden alle ja kiipeillessä kiipeilyvaljaiden alle. Ja hyvällä vedenpitävyydellä on tietysti varjopuolensa: huonompi hengittävyys.

5 000mm vedenkestävyys sopii arkikäyttöön kaupungille tai kevyeen sateeseen, mutta kovassa sateessa ja esimerkiksi reppua kantaessa se voi jossain vaiheessa päästää vettä läpi.

10 000–15 000mm. Nämä takit kestävät jo kunnon sadetta ja märkää lunta pidempiäkin aikoja. Painepisteistä (repun viilekkeet, repun selkämys jne.) vettä saattaa päästä kalvon läpi.

Yli 20 000mm. Suunnitelmissa syysvaellus Norjassa tai Islannissa. Näin kovilla lukemilla varustetut takit pitävät vettä jo äärimmäisen hyvin kovallakin sateella.

Norrona Trollveggen series climbing picture with Daniele Molineris
Muista valita takin ominaisuudet käyttötarkoituksen mukaan! Hankalissa olosuhteissa toimivien varusteiden tärkeys kasvaa. Kuva: Norrøna / Daniele Molineris

No jos vesi ei pääse kalvon läpi, niin eikö kalvotakki sitten ole tukala hikoillessa?

Kuten sanottu, pienten huokosten ideana on pitää vesi takin ulkopuolella ja päästää samalla höyry takin sisältä ulos. Jos kalvo olisi täysin tiivis (perinteinen sadetakki), jäisi kosteus hikoillessa takin sisään. Riskinä on, että kehon lämmetessä hikoilu lisääntyy, ja keho kuivuu. Toisaalta märkä takki siirtää lämpöä paljon kuivaa vaatetta nopeammin, joten etenkin tauoilla riskinä on kylmettyminen.

Kalvovaatteissa puhutaan hengittävyydestä, mutta tarkemmin kyse on siis höyryn päästämisestä ulos. Hengittävyys riippuu hyvin paljon ympäristöstä. Kun takin sisällä on kosteaa ja lämmintä, pyrkii kosteus luonnostaan kohti viileämpää ja kuivempaa ilmaa kalvon huokosten läpi.

Niinpä kalvovaatteet hengittävät parhaiten kylmissä ja kuivissa oloissa liikkuessa – esimerkiksi pakkassäillä hiihdellessä. Kun ilmankosteus takin ulkopuolella lähestyy takin sisäpuolta, myös hengittävyys heikkenee. Kuumassa ja kosteassa sademetsässä trekatessa pitää siis hikoilla kunnolla, ennen kuin höyry lähtee puskemaan kalvon läpi ulos.

Äärimmäisen hengittävien kalvojen kohdalla pitää myös muistaa, että mitä paremmin takki hengittää, sitä enemmän se myös päästää lämpöä ulos.

Miten hengittävyys mitataan?

Hengittävyys ilmoitetaan myös millimetreinä, mikä itsessään ei kerro käyttäjälle mitään, jos siihen ei hieman perehdy. Takeissa hengittävyys on yleensä jotain 15 000 ja 30 000 millimetrin välillä.

Hengittävyyttä mitatessa millimetrit tarkoittavat sitä määrää kosteutta, jonka pääsee kalvon läpi neliömetrin alueella 24 tunnin aikana. Mitä suurempi luku, sitä enemmän kalvo siis siirtää kosteutta takin sisäpuolelta ulkoilmaan.

Karkeasti voisi sanoa, että 5 000–10 000mm hengittävä takki sopii hyvin arkikäyttöön ja kevyeen liikkumiseen.

10 000–15 000mm takki hengittää jo tarpeeksi kun oikeasti urheillaan, eli sopii esimerkiksi takamaastohiihtoon ja vaelluksille.

Yli 15 000mm hengittävä takki sopii pitkille ja rankoille vaelluksille ja trekeille, joissa hikoillaan paljon.

rab testing outdoor equipment in snow
Camun edustamat merkit testaavat vaatteita aktiivisesti myös laboratorio-olosuhteiden ulkopuolella. Kuva: RAB, A dose of healthy competition soon got body temperatures high.

Mitä kerrosten määrät kertovat takista?

Kalvotakit rakentuvat aina kerroksista. Vedenpitävä kalvo on äärimmäisen ohut, ja siksi se laminoidaan kiinni kankaaseen, että se kestää käytössä.

Jos kyseessä on kolmekerrostakki (3L), laitetaan myös kalvon toiselle puolelle suojaksi kolmas kerros, vuorikangas, eli kalvo laminoidaan tiukasti ulkokankaan ja vuoren väliin. Tällöin koko kuori tuntuu käytännössä yhdeltä tiiviiltä kerrokselta. Kolmekerroksiset takit ovat kaikista kestävimpiä, usein painavimpia ja vaativimpaan käyttöön tarkoitettuja takkeja.

Kaksikerrostakeissa (2L) kalvo on laminoitu ulkokankaaseen, mutta sen sisäpuolelle ei laiteta vuorikangasta, vaan löysä, ulkokankaasta ja kalvosta irrallaan oleva kevyt verkkovuori lähinnä suojaamaan kalvoa kulumiselta. Kaksikerrostakit ovat kolmikerrostakkeja halvempia, joustavampia ja hiljaisempia, mutta samalla vähemmän kulutusta kestäviä.

Kahden edellisen välimaastosta löytyvät vielä 2,5-kerroksiset takit. Näissä kalvo on laminoitu ulkokankaaseen, mutta minkäänlaista sisävuorta tai verkkoa ei ole. Sen sijaan vedenpitävä kalvo suojataan pinnoitteella. 2,5-kerroksiset kuoritakit ovat kolmikerroksisia kevyempiä ja pakkautuvat pienempään tilaan, mutta samalla ne keveytensä vuoksi kestävät vähän vähemmän kulutusta.

Entä mitä eroa eri merkkisillä kalvoilla ja pinnotteilla on?

Sitten on vielä niitä tuotenimiä. Eri valmistajat tekevät kalvoja, joissa ominaisuudet hieman vaihtelevat, mutta jotka ovat erittäin laadukkaita: Pelkästään Gore-Tex-kalvoista löytyy esimerkiksi Paclite-, Active-, Pro- ja Softshell-kalvoja. Rab käyttää vaatteissaan paljon esimerkiksi hyvin vettä pitävää ja hengittävää Pertex Shield+ -kalvoa ja eVent-kalvoja, Patagonia käyttää Gore-Texin lisäksi H2No-kalvoja ja Pertexiä.

Vaikka monet valmistajat jäävät tunnettavuudessaan Gore-Texin jalkoihin, ei se tarkoita, että muut kalvot kalpenisivat sille käytössä. Esimerkiksi Rabin ahkerasti käyttämät Pertexin kalvot pärjäävät hyvin monissa olosuhteissa. Esimerkiksi Pertexin Shield+ on kevyt ja täysin vedenpitävä kalvo, ja sitä löytyy niin 3-kerroksisista kuin 2,5-kerroksisista takeista. Pertex Shield puolestaan on tekstiili, jonka vedenpitävyys syntyy pinnoitteesta, ja sitä käytetään esimerkiksi kevyemmissä takeissa ja untuvatakeissa.

Kalvojen rakenteissa on eroja, mutta on hyvä muistaa, että niiden toimintaperiaate on kuitenkin sama. Ohut ja huokoinen muovikalvo pitää sadepisarat ulkona mutta päästää höyrystyneen veden molekyylit ulos. Esimerkiksi eVent-kalvoa pidetään kuitenkin Gore-Tex-kalvoja paremmin hengittävänä, mutta samalla se päästää enemmän lämpöä ulos. Kalvo on myös hieman huonommin suojattu kuin Gore-Tex.

Alla oleva taulukko antaa viitteitä siitä, miten eri kalvot pitävät vettä ja hengittävät. Taulukossa on ensin kalvon merkki, sen jälkeen vedenpitävyys millimetreinä ja viimeisenä hengittävyys millimetreinä neliömetrin alueella vuorokaudessa.

GORE-TEX 3L >28,000 17,000
GORE-TEX Pro 3L >28,000 25,000
GORE-TEX Paclite 2.5L >28,000 15,000
GORE-TEX C-Knit 3L >28,000 >20,000
eVENT 3L 30,000 >25,000
MARMOT NanoPro 2.5L >THAN 10,000 17,000
NORTH FACE Hyvent 2.5L >THAN 15,000 ~12-15,000
PATAGONIA H2No 2.5L 10-20,000 ~12-15,000
Helly Tech® Performance 2.5L >10,000 >10,000
MONT Hydronaut / Pro 3L                                    30,000                >20,000 / 28,000
PERTEX Shield+ 2.5L 20,000 20,000

Heikkeneekö vedenpitävyys ja hengittävyys ajan myötä?

Koska vedenpitävä kalvo on laminoitu ulkokankaan alle ja yleensä sisävuoren ja ulkokankaan väliin, ei kalvo kulu käytössä nopeasti. Poikkeuksena ovat niin sanotut 2,5-kerrostakit, joissa kalvo on suojattu keveyden nimissä ainoastaan pinnoitteella.

Itse kalvon pitäisi siis kestää todella kauan, mikäli vaate ei muuten mene rikki.

Jos kalvotakki vuotaa, on yleensä kyseessä vuoto saumasta tai vetoketjusta. Kannattaa siis varmistaa, että vetoketjut ja saumat ovat kunnossa.

Kalvon toiminta kuitenkin kärsii ajan myötä kahdesta syystä. Ensinnäkin ulkokankaan DWR-pinnoite kuluu, jolloin vesi ei enää valu pois vaatteen pinnalta vaan imeytyy ulkokankaaseen. Tällöin hengittävyys kärsii ja käyttäjä kastuu.

Myös lika, hikoilu ja esimerkiksi aurinkovoide imeytyy kalvoon, jolloin huokoset tukkeutuvat. Tämän takia kuorivaatteita kannattaa pestä. Täältä löydät tarkat ohjeet kuorivaatteiden pesuun. 

Eli minkä takin ostan?

Camussa on vaikka kuinka paljon hyviä takkeja monenlaiseen käyttöön.

Miesten kuoritakit löytyvät täältä.

Naisten kuoritakit löytyvät täältä.

patagonia argentina stom rolls in
Kun myrsky saapuu on aika lähteä. Julian Poush poistumassa Torre Valleysta, kiitollisena turvallisesta kotiinpaluusta sekä onnistuneesta reissuta. Kuva: Austin Siadak / Patagonia, Argentina.
Kaikki blogit