FI | ENG
Erik Rudels / 21/02/2011

NTN

Tuli vihdoin se kausi, jolloin sekä tellumonot että sukset ja siteet piti uusia. En ehtinyt ennen ostoksia perehtymään NTN-siteisiin. Perustelu ostokseen oli lopulta se, että halusin kokeilla uutta. Selitin vielä itselleni, että jos NTN jostain syystä ei toimisi, mukavia ja lämpimiä Scarpan monoja voi käyttää randoillessa Dynafitin siteillä. Uudempi ja kalliimpihan ei aina välttämättä ole parempi.

Oli hauskaa todeta että tähän kauteen NTN:ään oli vaihtanut myös molemmat kollegani työpaikallani Outdoor Academyssä. Meillä on yhteensä yli 50 kauden kokemus telemarkista rinteessä ja skinnaten, itselläni vähiten, eli 12 kautta. Siitä syystä ajattelin jakaa meidän kokemuksia NTN-siteestä pitkin kautta. Tämä osio perustuu seitsemän päivän rinnelaskemiseen Rukalla. Palaan asiaan maaliskuun lopulla vietettyämme kolmisen viikkoa Tärnaby-Hemavan-Mo i Rana akselilla offaria laskemassa.

Laskuasento NTN-siteillä

Rinteeseen päästyä koko ensimmäinen lyhyt päivä meni totutellessa , koska laskuasento NTN:llä on selvästi erilainen verrattuna 75:siin. Selvin ero on siinä, että painoa tulee automaattisesti enemmän takasukselle. Tästä on paljon hyötyä ja jo päivän päätyttyä oli helppo todeta, että jos skinnaamissessa ei ilmene merkittäviä haittoja, takaisin ei ainakaan vaihdeta.

NTN:llä saa hyvän tuntuman sukseen

Jo ennen hissiin nousua huomaa, että säätämistä on paljon vähemmän, ei tarvitse edes kumartua saadakseen sukset jalkaan ja karkuremmejä ei tarvitse miettiä ollenkaan.  Mutta NTN:n todellinen hienous on jossain aivan muussa: se antaa aivan älyttömän hyvän tuntuman sukseen. Tämän huomasin itse ensimmäiseksi leikkaavissa käännöksissä. Kantin saa helposti puremaan rinteeseen ja painonsiirto eteenpäin suksilla, joka on aina ollut vaikeampaa telluilla kuin alppisuksilla ei enää ollut sitä vaan siteet suorastaan yllyttävät aggressiiviseen laskemiseen ja sukset kulkevat kuin kiskoilla. Mono ei enää liiku paineen alla sivusunnassa ollenkaan ja kaapelisiteillä totuttuun ilmiöön, jossa suksen perä irtoaa sitä enemmän rinteestä mitä enemmän yrittää saada suksen keulaan painoa on melkein kokonaan poissa. Voisin melkein väittää, että NTN:llä carvaa paremmin kuin monilla randositeillä. Myös hyppykäännöksissä side palkitsee laskijan paljolti samoista syistä, voima kohdistuu mihin pitääkin ja oikean asennon löytäminen on helppoa. Luisuvissa käännöksissä ero kaapelisiteisiin on pienin ja tässä voisi jopa sanoa että NTN vaatii tarkempaa laskemista, koska suksi ei taivu sivusuunnassa monon alla. Siitä vähästä, mitä Rukalla päästiin laskemaan offaria voi vaan todeta että painonsiirto takajalalle, johon kaapelisiteillä on totuttu, ei enää ole tarpeen.

Suksen vaikutus siteeseen

Oma NTN siteeni on kiinni Movementin Source- suksissa, jotka ovat minulle uudet. Edelliset tellusukseni ovat olleet saman valmistajan Pow Pow ja Thunder, jotka ovat rakenteeltaan todella samantyyppisiä, joten uskallan väittää että kokemukset eroista johtuvat nimenomaan siteistä. Kaikilla näillä suksilla on yli 20m kääntösäde, joten  tulee sellainen tunne, että rinteisiin tehdyillä suksilla hyöty NTN:stä voisi olla vielä isompi. Tästä vihjaa myös se, että meidän Rukalla tehdyillä kursseilla NTN:llä laskevat oppilaat tuntuivat oppivan varsinkin leikkaavat käännökset paljon aikaisempaa helpommin.

Yleisarvio

Yleisesti voisi sanoa että NTN vaatii laskijalta enemmän mutta palkitsee myös ruhtinaallisesti hyvän laskuasennon löytämisestä. Omasta mielestäni tällä kertaa uudempi ja kalliimpi on myös selkeästi parempi ainakin niin kauan, kun puhutaan rinneoloista. Maaliskuussa nähdään, päteekö tämä myös skinnaamisessa.

Kaikki blogit