FI | ENG
Juho Knuuttila / 03/03/2017

Klassikkojäitä, Juho Knuuttila ja alppien talvi

Alppien talvet eivät ole enää entisensä. Marraskuun isoa dumppia seurasi jälleen kahden kuukauden sateeton jakso, joka takasi erinomaiset olosuhteet talvinousuille ja jääkiipeilylle.  Jään määrässä ei ollut sinänsä mitään ihmeellistä, mutta lähestymiset hoituivat sitäkin helpommin, eikä lumivyöryvaaraa ollut. Kiipeilijän ihannetalvi on toki lumeton!

Lensin Alpeille tammikuun lopulla, aavistuksen liian myöhässä. Lämmöt alkoivat nousta, mikä meinasi varsin kiireistä ensimmäistä viikkoa, jos jääputouksia mieli kiivetä. Klassikkolinjojen perässä sitä mentiin aika vahvasti. Shiva Lingam, Repentance Super, Lau Bij ja Trip in the Night tarjoilivat kaikki jääkiipeilyä parhaimmillaan. Kiipeily oli suoraan sanottuna helppoa pehmeän jään takia. Ilmavista reiteistä pystyi nauttimaan aivan eri tavalla, kun ei tarvinnut jäkittää ja puristaa hulluna.

Shiva Lingam (WI6) ilta-auringossa.
Shiva Lingam (WI6) ilta-auringossa.
Sami Repentance Superilla. Klassikkojen klassikko!
Sami Repentance Superilla. Klassikkojen klassikko!
Juho Lau Bij´n suoralla versiolla. Kuva: Ville Ojansivu.
Juho Lau Bij´n suoralla versiolla. Kuva: Ville Ojansivu.
Juho mixtailee Lillazissa. Kuva: Ville Ojansivu.
Juho mixtailee Lillazissa. Kuva: Ville Ojansivu.

Glacenost

Internetin ihmeellinen maailma osasi kertoa, että Bramansin rotkon jääputoukset ja mixtareitit olivat loistavassa kunnossa. Lähdettiin Tatun ja Samin kanssa päiväretkelle etelään, Haute Mauriennen alueelle.

Bramansia lähestyttäessä maisema muistutti enemmänkin Argentiinan unohdettuja seutuja, jossa lakia sovelletaan oman edun mukaan. Lähestyminen meni putkeen ilman eksymisiä, ja pian löysimmekin itsemme syvän rotkon pohjalta, tuijottamassa pystysuorilta seiniltä alas valuvia jäämuodostelmia. Koski pauhasi kanjonin perällä peittäen äänet allensa.

X-games areena! Glacenost vasemalla.
X-games areena! Glacenost vasemalla.

Sami liidasi loivan alun  ja sitä seuranneen jyrkemmän osuuden, joka sisälsi kunnon kylkimyyrymuuvinkin. Ständillä vettä tuli niskaan ihan huolella, ja kastuttiin aika pahasti Tatun taiteillessa kruksiköydenpituutta. Ehtaa kutosen jäätä, ja vielä auringossa!

Tatu vauhdissa!
Tatu vauhdissa!
Glacenost!!
Glacenost!!

Topista oli tarkoitus laskeutua 50 metriä takaisin ständille ja kiivetä viereinen Thierry Renaultin ”Cadeau Surpise (WI6/+)”, jonka liidi olisi jäänyt minun harteille, mutta äkisti lämpenevä ilma sai kaikki exitti-moodiin nopeasti.

Rotko oli kokonaisuudessaan yksi hienoimmista jääkiipeilypaikoista, joita olen nähnyt. Harvoin muodostuvat linjat saavat ehkä odottaa seuraavat 15 vuotta toista visiittiä, mutta takaisin meinasin tulla!

 

Rive gauche ja luisuttelua rinteissä

Räväkän ensimmäisen viikon jälkeen huono keli pisti suuremmat kiipeilysuunnitelmat jäihin loppuajaksi. Ojansivun Villen kanssa käytiin onneksi parina päivänä kiipeämässä sporttista trädimixtaa Rive Gauchella. Saatiin tikattua kaksi täysin erityyppistä reittiä. ”Bringing Home the Bacon” M6+, oli skottityylinen reitti suline turpeineen. Viimeisen köydenpituuden traversella meinasi jopa jännittää, kun edellinen camu alkoi jäädä kauas oikealle ja listakiipeily hakkujen kanssa sen kun vaikeutui.

Bringing Home the Bacon. Kuva: Ville Ojansivu.
Bringing Home the Bacon. Kuva: Ville Ojansivu.

Toisena reittinä kiivettiin Mercierin ja Pescen ”Flame Libra”. Alkuperäiseltä greidiltä M6+, mutta Batouxin topossa jo M7. Hyvä reitti, jolla sai kiivetä pumppua karkuun parissakin kohtaa. Harmittavasti eksyin reitiltä viime metreillä, kun luotin sokeasti Mercierin (väärin piirrettyyn) topoon. Sitä seurasikin älytön säätö, että pääsi takaisin oikealle linjalle. Lähinnä harmittaa, että saitti meni sivu suun.

Flame Libran ensimmäinen köydenpituus. Ville lähettää.
Flame Libran ensimmäinen köydenpituus. Ville lähettää.
Vapauden liekki iski myös kyynärvarsiin paikoitellen.
Vapauden liekki iski myös kyynärvarsiin paikoitellen.

Yksi reissun parhaista päivistä oli kuitenkin Grand Envers´n ja Vallee Blanchen laskeminen laaksoon asti. Harvemmin sitä tulee laskettua yli 40 kilsaa kello 11 startilla. James Bond-ralliradan laskeminen otsalampun valossa kruunasi koko päivän!

Hiihtohommia. Kuva: Ville Ojansivu.
Hiihtohommia. Kuva: Ville Ojansivu.

Jäätä oli ihan mahdottoman hauska kiivetä ja suksillekin päästä, mutta olihan tämä kolmiviikkoinen aika lomailua. Sitä se tuskin on Alaskassa, joka siintää jo 2 kk päässä!

 

 

 

 

 

 


Juho Knuuttila

Juho Knuuttila (s.1995) on nuoresta iästään huolimatta yksi Suomen aktiivisimmista alppikiipeilijöistä. Hän on kiivennyt mm. legendaarisen pohjoisseinätrilogian (Eiger, Matterhorn ja Grandes Jorasses), useita seiskatonnisia Keski-Aasiassa, soolonnut ison liudan Alppien nelitonnisia ja kiivennyt Mt. Hunterin ranskalaisten reitin 6.nousun. Lähivuosina Juho meinaa keskittyä teknisesti haastaviin nousuihin Alpeilla ja maailman suurilla vuorilla, mutta aikaa löytyy myös halkeama- ja mixtakiipeilylle Suomessa.

Kirjoittajan blogit

Kaikki blogit