FI | ENG
Camu / 08/06/2016

Näin valitset oikean kiipeilyköyden

Kiipeilyköysi on yksi kiipeilijän tärkeimmistä varusteista.  Erilaisia kiipeilyköysiä on markkinoilla satoja, mutta tärkeintä on löytää niiden joukosta parhaiten omaan käyttötarkoitukseen ja taitoihin sopiva. Camu opastaa, kuinka valitset itsellesi sopivan kiipeilyköyden.

 

Köysityypit

Karkeasti kiipeilyköydet voi jakaa kahteen luokkaan: staattisiin ja dynaamisiin köysiin.

Staattisia köysiä nimitetään käyttötarkoituksensa mukaan myös laskeutumisköysiksi; liidauksessa niitä ei pidä tai saa käyttää. Köysi ei nimensä mukaisesti jousta tai veny jos kiipeilijä tippuu kalliolta sen varaan. Staattisia ja semistaattisia köysiä käytetään esimerkiksi yläköysikiipeilyyn, laskeutumiseen ja työkäyttöön, ankkureiden rakentamiseen tai kuormien laskemiseen ja nostamiseen. Liidatessa staattisia tai semistaattisia köysiä ei saa käyttää, sillä köydet eivät jousta pudotessa käytännössä juuri lainkaan.

Kiipeilyssä käytetään dynaamisia köysiä niiden jouston takia. Kun dynaamiseen köyteen putoaa, köysi joustaa ja poistaa ison osan putoamisenergiasta eli tekee putoamisesta myös kiipeilijälle turvallisempaa ja miellyttävämpää. Dynaamiset köydet venyvät ensimmäisellä pudotuksella jopa yli 30 prosenttia, minkä jälkeen ne eivät koskaan palaa täysin alkuperäiseen mittaansa.

Dynaamisilla köysillä kiivetessä kiipeilijä voi valita kolmen köysityypin väliltä sen mukaan, millaisesta kiipeilystä on kyse.

köysi pieni

Singleköydet eli sinkkuköydet

Singleköysi on yleisin kiipeilyssä käytetty köysi (Camun kaupasta ne löytyvät klikkaamalla tästä). Jos aloittelet kiipeilyä tai olet ostamassa ensimmäistä köyttäsi, osta single.

Yksinkertaiset köydet sopivat yläköysikiipeilyyn sekä sportti- ja tradikiipeilyyn, sisälle ja ulos. Köyden nimi tulee siitä, että sitä käytetään yksinään. Singleköyden tunnistaa köyden päässä ympyrän sisällä olevasta numerosta 1.

Singleköyden murtolujuus on noin 2000-2400 kiloa.

 

Puoliköydet

Puoliköysiä käytetään trädikiipeilyssä, etenkin monen köydenpituuden reiteillä, alppikiipeilyssä, vuoristokiipeilyssä ja jääkiipeilyssä.

Puoliköysillä kiivetessä köydet klipataan vuorotellen eri varmistuksiin.

Puoliköysillä kiivetessä vältetään köyden kinnaamista (rope dragiä) mutkaisilla reiteillä, ja lisätään kiipeilyturvallisuutta: jos toinen köysi menee rikki, on toinen vielä käyttökelpoinen.

Puoliköydet ovat yksinkertaisia köysiä selvästi ohuempia (Camun tupla- ja puoliköydet löydät täältä), ja niitä tarvitaan aina kaksi kappaletta kiipeilyssä. Kun singleköyden murtolujuus on noin 2000-2400 kiloa, on puoliköyden murtolujuus suurin piirtein 1200-1600 kiloa. Tuplana niiden murtolujuus siis on suurempi kuin yksinkertaisen köyden.

Puoliköyden tunnistaa narun päässä ympyrän sisällä olevasta ½ -merkistä.

Tuplaköydet eli twinit

Twinit eroavat puoliköysistä siten, että kiivetessä ne molemmat klipataan samaan jatkoon. Jos kiipeilijä tippuu, ottavat molemmat köydet kiipeilijän vastaan. Twinit ovat köysistä kaikkein ohuimpia.

Twiniköydessä ympyrän sisällä on kyljellään oleva kahdeksikko. Monet Camun myymät puoliköydet sopivat käytettäväksi sekä puoli- että twiniköysinä.

Puoli- ja twiniköyttä ei pidä ostaa käytettäväksi yksinään.

 

Köyden paksuus

Köydet voidaan jakaa karkeasti eri käyttötarkoituksiin paksuuden mukaan. Ohuimmat, alle 8,5 millimetrin köydet ovat käytännössä aina tarkoitettu käytettäviksi tuplaköysinä. Köyttä ostaessa pitää kuitenkin varmistaa, onko köysi tarkoitettu käytettäväksi yksinään vai tuplaköytenä, pelkkää paksuutta ei kannata tuijottaa.

9,5-11 millimetriä

Ensimmäiseksi köydeksi kannattaa ostaa single rope joka on paksuudeltaan noin 10 millimetriä, (monissa seuroissa suositellaan ensimmäiseksi kiipeilyköydeksi 9.8mm paksuista köyttä)  on kyse sitten liidaamisesta tai yläköysikiipeilystä sisällä tai ulkona. Sen minkä paksummassa köydessä häviää kenties painossa voittaa lopulta kestävyydessä, käsiteltävyydessä ja turvallisuudessa. Paksumpi köysi myös lisää kitkaa varmistuslaitteessa ja helpottaa siksi myös varmistajan työskentelyä.

Paljon työstävällä ja usein kiipeävällä sporttikiipeilijällä köysi joutuu kovemmalle rasitukselle, minkä vuoksi paksumpi ja kestävämpi köysi antaa kiipeilyyn varmuutta. Köysi myös kuluu nopeammin esimerkiksi sisällä liidatessa,  yläköysikäytössä ja vaikeiden reittien harjoittelussa, jolloin kannattaa valita paksumpi köysi.

Esimerkiksi Camusta löytyvä 10,5 millinen Tendon Ambition on hyvä yleisköysi. Hieman kevyempää köyttä etsivälle Ambitionista on myös 9,8 millinen versio.

8,5-9,5 millimetriä

Ohuimmat yksinkertaiset köydet ovat alle 9 millimetrin paksuisia. Alle 9,5 millimetrin köysi kannattaa ostaa kiipeilyyn, jolloin keveys on tärkeää ja kiipeilijältä ja varmistajalta löytyy kokoemusta. Ohuet köydet nimittäin liukuvat nopeammin varmistuslaitteissa.

Tällaiset köydet sopivat siis pitkille multi-pitch -reiteille ja hankalille reiteille, jolloin jokainen ylimääräinen gramma tekee kiipeämisestä hankalampaa.

Ohuemmat köydet luonnollisesti kestävät vähemmän tippumisia ja kuluvat nopeammin esimerkiksi kallionkulmissa, joten köysien paksuutta kannattaa pudottaa sen mukaa, kun omat taidot kasvavat. Ohuimpia single ropeja ei myöskään kannata ostaa jatkuvassa käytössä olevaksi arkiköydeksi.

Painoa miettiessä kannattaa myös muistaa, että ohuempi köysi ei aina tarkoita, että se olisi sen kevyempi. Köysivalmistajat tekevät vuosi vuodelta ohuempia köysiä, mutta kestävyyden takia ne on punottu tiiviimmin, mikä joskus voi lisätä painoa.

Tiukoille liideille Tendonin Master 9,5mm on erittäin hyvä singleköysi. Painoa vain 53 grammaa per metri.

7,5-8,5 millimetriä

Tämän paksuiset köydet ovat käytännössä aina tarkoitettu käytettäviksi kaksoisköysinä, ei koskaan yksinään. Yksinään köydet ovat paksumpia köysiä kevyempiä ja kestävät huonommin rasitusta, mutta kaksoiskäytössä ne puolestaan kestävät köyteenputoamisia yhtä köyttä paremmin.

Esimerkiksi Bealin Ice Line Unicore 8,1mm on hyvä, kevyt ja kuivakäsitelty köysi.

 

Köyden pituus

Myös köyden mitta riippuu käyttötarkoituksesta, mutta yleensä köydet ostetaan valmiiksi mitattuina. Tärkeintä köyden pituutta valittaessa on se, että köysi olisi vähintään kaksi kertaa yhtä pitkä kuin kiivettävä reitti tai reitin osuus eli pitch – tällöin köyttä on tarpeeksi myös laskeutumista varten.

Käytännössä suurin osa köysistä on 60 tai 70 metrisiä ja niillä pärjää useimmilla yhden pitchin reiteillä mainiosti. Suurimmalla osalla suomalaisista sisäseinistä sekä kalliosta pärjää 50 metrin köydelläkin.

Köydet alkavat jossain vaiheessa käyttöä rispaantua päistä, ja pidemmän köyden voi sillon katkaista, mikä lisää köyden käyttöikää. Toisaalta pidempi köysi on painavampi kuljettaa, joten pituuden kanssa kannattaa pysyä maltillisena.

Jäätikkö- tai hiihtokäyttöön löytyy köysiä myös lyhyempänä, usein 30 metrisinä.

 

Muut ominaisuudet

Jotkut kiipeilyköysistä on käsitelty vettä hylkiviksi imeyttämällä köyteen vettä hylkivää ainetta. Tästä on hyötyä esimerkiksi jääkiipeilyssä, alppikiipeilyssä tai ylipäätään märällä säällä kiipeiltäessä. Kun tavallinen köysi kastuu, se muuttuu painavammaksi, heikommaksi ja jäätyessään huomattavasti vaikeammaksi käsitellä.

Vettähylkivät köydet ovat kuitenkin jonkin verran kalliimpia, ja usein kesäkelien kalliokäytössä tarpeettomia, ellei välttämättä halua kiivetä märällä säällä. Vettähylkivän köyden osto perusköydeksi siis voi olla turhaa.

Köysistä löytyy myös merkkauksia keskikohdista ja päistä. Merkkauksista on hyötyä esimerkiksi laskeutumisessa ja kiipeilijää laskettaessa. Samoin osissa köysistä puolet köydestä on punottu eri kuviolla, mikä myös helpottaa keskikohdan löytämistä.

 

Turvallisuus

UIAA

Kun köyden ostaa kiipeilykaupasta– kuten Camusta – voi olla varma, että köysi on turvallinen kun sitä käyttää oikein ja oikeaan tarkoitukseen. Köysissä käytetään UIAA-normipudotustestiä, jolla varmistetaan se, että köydet kestävät ainakin tietyn määrän tippumisia turvallisesti. Minimiksi turvalliselle köydelle UIAA on määritellyt viisi normaaliputoamista. Eli mitä suurempi UIAA-luku köydellä on, sitä kestävämpi ja pitkäikäisempi se on.

Testeissä käytettävä tippumisvoima (eli FF 1,71 80 kilolla) on kuitenkin usein paljon suurempi kuin kiipeilijän oikeasti tippuessa köyteen, joten UIAA-luku on lähinnä suuntaa-antava ja auttaa köysien vertailussa. Todellisuudessa FF 1,71 on pudotuksena niin raju, että köysi kannattaa suosiolla laittaa vaihtoon, sillä sen jousto katoaa pudotuksen voimasta.

FF eli fall factor lasketaan jakamalla pudottu matka käytössä olevan köyden mitalla. Mitä suurempi luku, sitä suurempi on iskuvoima. Esimerkiksi yläköydellä kiivettäessä FF ei voi koskaan olla yli 1.

Iskuvoima

Iskuvoima kuvaa sitä voimaa, joka kiipeilijään kohdistuu kun köyteen tippuu UIAA-normipudotustestin voimalla eli fall factor 1,71:llä. Kova iskuvoima voi aiheuttaa loukkaantumisia tai rikkoa jopa valjaita, joten joustosta on hyötyä.

Iskuvoima esitetään köysissä kilonewtoneina (kN). Mitä alhaisempi luku on, sitä pienempi on tärsky köyteen tippuessa. Kannattaa muistaa, että aina kun köyteen tippuu tai sillä laskeutuu, menettää se joustoaan ja iskuvoima kasvaa.

Dynaaminen- ja staattinen venymä

Köyttä ostaessa törmää myös termeihin dynaaminen- ja staattinen venymä. Dynaaminen venymä kertoo, kuinka paljon köysi venyy ensimmäisellä UIAA-normipudotustestin voimalla. Pitkä venymä luonnollisesti vähentää iskuvoimaa, mutta liiallinen venymä saattaa olla vaarallinen jos köysi joustaa aina maahan asti. UIAA:n määrittelemä raja dynaamiselle venymälle on 40 prosenttia.

Staattinen venymä kertoo sen, paljonko köysi venyy kun siihen ripustaa 80 kilon painon.

 

Köyden käsittely ja kunnossapito

Kun se oikea köysi omaan käyttöön on löytynyt, on vähintään yhtä tärkeätä käsitellä köyttä oikein. Se on tärkeää sekä oman turvallisuuden että köyden käyttöiän kannalta.

Vaikka suurin osa valmistajista vyyhteääkin nykyään köyden kiipeilyvalmiiksi, suosittelemme silti, että köysi kannattaa ainakin kerran vetää sormien läpi suoraksi.

Köyden päälle ei saa koskaan astua, sillä maassa oleva hiekka painuu silloin köyden ytimeen ja kuluttaa sitä sisältäpäin. Köyttä ei myöskään saa käyttää mihinkään muuhun kuin kiipeilyyn, eikä köyttä kannata antaa lainaan ellei itse ole mukana valvomassa sen käyttöä. Köysi myös kannattaa tarkastaa säännöllisesti kulumien ja hankaumien varalta.

Köysi tulee pitää puhtaana ja kuivana. Puhtaanapidossa auttaa se, että köysi kuljetetaan köysikassissa, ja kiipeillessä käytetään köysikassin alustaa, eikä lasketa köyttä pölyiseen maahan. Köyttä voi pestä haalessa vedessä käsipesuna, esim. Beal Rope Brushin avulla. Köysi tulee säilyttää pimeässä, viileässä ja ilmastoidussa tilassa, sillä esimerkiksi auringonvalo ja uv-säteily vahingoittavat köyttä hiljalleen. Köysi kannattaa säilyttää oikein vyyhdettynä, jolloin siihen ei tule kierteitä.

Köyden käyttöikä riippuu käytön määrästä ja putoamisista, mutta pääsääntöisesti harrastajakäytössä köyden käyttöikä on maksimissaan 5 vuotta, aktiivikäytössä 2-3 vuotta. Aktiivikiipeilijällä jokapäiväisessä käytössä oleva köysi kannattaa uusia ainakin vuosittain. Käyttämätön kiipeilyköysi vanhenee valmistajien mukaan 10 vuodessa.

Kaikki blogit