FI | ENG
Katariina Rahikainen / 11/09/2014

Kavereita vierailemassa

Ekat Suomi-kaverit tuli kylään jo melkein heti kun olin päässyt maailman toiselle puolelle – siltä ainakin tuntui! Oikeasti aikaa ehti kulua kaksi kuukautta, mutta jostain syystä aika täällä tuntuu kuluvan hurjan nopeasti.

Tiedossa olikin sitten kolmikon road trip, jota viikonloppuisin satunnaisesti väritti neljäs pyörä.

Reissu aloitettiin Blue Mountainsilta, jossa vietettiin viikko.

Sää rajoitti jonkin verran kaltsivalintaa, mutta hurjan hyviä reittejä ja kaltseja päästiin kuitenkin kiipeämään! Käytiin myös monella sellaisella kaltsilla, missä en itse vielä ollut ehtinyt vierailla.

Pasi Sjöman

Ulkona oli kuitenkin sen verran vilakkaa ja tuulista, että oli kiva saada bunkata kaverin kämpässä.

Blueysin jälkeen suunnattiin Nowraan, josta oli myös tarkoitus tehdä viikonloppureissu rantakaltseille Point Perpendiculariin. Siellä oli kuitenkin sellainen tuulenmyräkkä meneillään että jouduttiin jättämään se kokonaan väliin; ja armeijan alueena se ei ollut muuten kuin viikonloppuisin auki.

Pasi SjömanPasi Sjöman

Sitten olikin aika vaihtaa osavaltiota, ja aloitettiin 12 tunnin ajomatka Victoriaan. Tai tarkemmin Grampianseille ja Arapilesiin pariksi – alueet ovat noin 1,5 tunnin matkan päässä toisistaan. Olin jo ehtinyt skauttaamaan monet paikat etukäteen, niin oli kiva itse vuorostaan olla oppaana. Tosin, ainakin kerran tai kaksi taidettiin eksyä… 🙂

Maailmankuulu kaltsi ”Taipan” oli maastopalojen vuoksi valitettavasti edelleen suljettu, joten jouduimme tyytymään etelä-Grampiansien tarjontaan. Toki ei siinäkään valittamista ole! Sää oli hieman vaihtelevaa; satoi vähän liikaa mutta Grampianseilta löytyi aina sateellakin kiivettävä kaltsi. Arapilesiin mentiin muutamaksi päiväksi välissä vähän säätiedotuksen mukaan.

Arapilesin telttaan tulivat myös suru-uutiset Suomen kautta; kaksi kaveriani kuoli lähestymisonnettomuudessa. Vielä kuukausi tapahtuneen jälkeen he käyvät mielessäni lähes päivittäin, vaikka todella läheisiä en ollut kummankaan kanssa. Tällaisten tapahtumien valossa aina muistaa elämän arvaamattomuuden; vasta muutamaa viikkoa aiemmin Antti suunnitteli reissua myös tänne pallon toiselle puolelle ja kyseli mahdollista kiipeilyseuraakin.

Kaikki varmaan omalla tavallamme muistimme menehtyneitä reissun aikana; kuten yksi meistä trädittämässä helppoa reittiä, normaalia pidemmällä rannarilla ”Antin muistoksi,hän olisi ylpeä!”.

Pasi Sjöman

Arapilesissa redpointtasin myös itse ekat seiskan trädini. Sitten palattiin Grampianseille, ja paria päivää myöhemmin kiipesin kuuluisan ”Archimedes Principle” (25, 7b), redpoint omilla trädikamoilla; toukokuussa olin käynyt sen flashaamassa mutta kamat olivat jo valmiiksi seinässä.

Björn Isomaa

Toiseksi viimeisenä päivänä Grampianseilla lähetettiin Pasin kanssa myös etelä-Grampsien kuuluisimpia 8a:ta, tiikerinsilmä! Sitä oltiin pari päivää ehditty projektoida ja se oli ”kerma kakun päälle” reissun loppuun.

Katariina Rahikainen

Blogiin on vaikea mahduttaa viiden viikon antia, mutta sen voisi yrittää kiteyttää muutamaan lauseeseen: Eeppisiä taisteluita, eeppisiä lähetyksiä, ”oli NIIN lähellä” -melkeinlähetyksiä, hyviä ruokailuja, ällöttävältä haisevia lammasmakkaroita, nälkä-skitsoiluja, mahtavaa seuraa,  tajuttoman hyvää kiveä, vielä tajuttomampia trädivarmistuksia, notskin ääressä juttelua, paljon ajokilometrejä, vielä enemmän kenguruita, vesisadetta, tuulta, aurinkoa, lunta, kummallisia ääniä; ja hyviä aamukakkoja.


Katariina Rahikainen

Katariina Rahikainen on nykyisin Australiassa asuva sporttikiipeilijä, joka välillä saattaa hairahtua joko boulderoimaan tai jopa tradittelemään. Australian lisäksi Katalla on huikeasti kokemusta kallioista ympäri maailmaa, etenkin Kiinasta ja Thaimaasta, suomikaltseja unohtamatta. Katalla on huikea tikkilista, hän on fläshännyt 8a:n ja redpointannut useita 8a+:sia.

Kirjoittajan blogit

Kaikki blogit