FI | ENG
Antti Ahola / 25/06/2014

Iltakiipeilyn lyhytoppimäärä

Toukokuun viimeisenä viikonloppuna Suomen parhaalla kiipeilykalliolla Olhavalla pidettiin kalliokiipeilykouluttajakurssin toinen osa. Suunnitelmissani on kesän ja syksyn aikana läpäistä Kiipeilyliiton koulutusjärjestelmä kokonaisuudessaan.

Lähdettiin perjantaina ajelemaan Olhavalle lauantaiaamuna alkavaa kurssia varten. Ennätimme telttapaikalle noin yhdeksän aikaan illalla kelin ollessa kuin morsian. Odotukset kurssille eivät olleet kummoiset, joten ainut aika kiivetä jotain kunnollista oli heti. Muiden jäädessä välppäämään kamoja solmin köysivyyhdin selkään ja soolosin telttapaikalta helppoa peruslinjaa toppiin.

Se fiilis, kun pääset kallion juurelle ja lähdet kiipeämään yksin on uskomaton. Ensimmäiset metrit ilman köyttä sydän lyö tiheään, mutta hetken – muutaman metrin kiipeilyn jälkeen focus tiivistyy, silloin on jäljellä vain sinä ja kallio. Ainoa mitä tarvitsee miettiä on itse kiipeäminen.

Kävin Olhavalla ensimmäisen kerran kevättalvella vuonna 2005. Kiivettiin jäisen järven yllä laatan perusreittejä. Pyristelin 16 vuotiaana sormet jäässä Jossea, Ruotsalaisten reittiä ja Kanttia. Pelotti niin paljon etten uskaltanut pudota.

Laskeuduin saareen ja otin valjaat pois. Lähdin kiipeämään Ruotsalaista. Olen kiivennyt reitin kymmeniä kertoja ja tälläkään kerralla en ajatellut pudota. Pientä jännitystä oli ilmassa, kun laatalla oli muitakin kiipeilijöitä. Vaikka polvi vähän tutisikin oli kiipeily todella nautinnollista.

Boulderoinnista kuulee puhuttavan yksinkertaisimpana ja puhtaimpana kiipeilynä, koska siinä ei ole mitään ylimääräistä. Taidetta lyhyillä seinillä ja kivillä. Sooloaminen on jotain samaa korkeilla reiteillä. Sooloaminen on jotain boulderoinnin ja köysikiipeilyn välistä. Yleisesti pidetään reittiä kiivettynä kun sen pääsee alhaalta ylös putoamatta. Köydellä kiivetessä ala- on etiikaltaan parempi kuin yläköysi. Soolokiipeily painii omassa sarjassaan, mutta on ehdottomasti siistein tyyli kiivetä!

Ajatusleikkinä voisi sanoa, kun pääset reitin putoamatta olisit voinut soolota. Moni myös uskaltaa kiivetä katolle tikkaita. Oman varmuuden rajoissa myös sooloaminen on kuin tikkaiden kiipeämistä. Kun olo on varma ja tiedät mihin pystyt on soolominenkin melko turvallista. Etenkin tuttujen reittien sooloaminen on koukuttavaa puuhaa.

Ilta-auringon laskiessa laskeuduin vielä kerran saareen kiivetäkseni Kantin.

kuva Henri Länsipurokuva Henri Länsipurokuva Henri Länsipuro

/Antti

Kaikki blogit