FI | ENG
Janne Ahola / 26/09/2011

Fall Factor ja Normipudotus

Kiipeilyköyden tehtävänä on luonnollisesti pysäyttää putoaminen ennen tonttiin mäjähtämistä. Pysäyttäminen pitää kuitenkin tapahtua melko hellävaraisesti jotta ihminen ei mene särki, toisin sanoen köyden pitää joustaa. Uutena köysi joustaa kuten kuuluukin, mutta menettää jousto-ominaisuuttaan aina kun siinä roikutaan, laskeudutaan tai pudotaan eli käytännössä aina kun sitä käytetään. Joustamaton köysi on vaarallinen koska se aiheuttaa suuremman iskuvoiman. Tarpeeksi monta pudotusta johtaa iskuvoiman kasvamiseen lopulta niin suureksi että köysi katkeaa. Köysi siis venyy kun siihen pudotaan ja kuorman poistuttua jälleen vetäytyy takaisin ”kasaan”, mutta tarkalleen ottaen ei koskaan enää alkuperäiseen mittaansa eli köyden jousto kuoleentuu käytössä. Tähän vaikuttaa toki putousten määrä, mutta sitäkin enemmän putousten iskuvoima.Kuva © Janne Ahola

Tässä kohtaa mukaan tulee Fall Factor (FF)-luku mikä kertoo melko yksiselitteisesti putouksen tai oikeammin ei putouksen vaan sitä seuraavan äkkipysähdyksen rajuuden. FF on suhdeluku pudotun matkan ja köyden mitan välillä ja se voidaan helposti laskea kun jaetaan pudottu matka käytössä olevan köyden pituudella eli FF=pudottu matka/köyden mitta. Mitä suurempi luku, sitä suurempi iskuvoima. Tämä asia jokaisen kiipeilijän pitäisi ymmärtää oman sekä varusteidensa turvallisuuden vuoksi joten otetaan pari esimerkkiä:

ESIM 1:Keijo-kiipeilijä liidailee menemään viiden metrin korkeudella, edellinen varmistus on 2 metriä valjaiden alapuolella. Keke putoaa jolloin putoamismatka on 4 metriä, 5 metrin köyteen. Eli 4 metriä jaetaan 5 metrillä =FF 0,80 ja Keijoon sattuu.

ESIM 2:No nyt Keijo selvitti alun kruxin ja on 10 metrissä ennen kuin ote kirpoaa. Edellinen varmistus on taas 2 metriä valjaiden alapuolella (putoamismatka siis 4m) jolloin voidaan laskea: 4/10=FF 0,40 ja Keijoon ei enää satu. Keijo on kunnossa.

ESIM 3:Nokkela Keijo selvittää tämänkin kruxin ja jatkaa matkaa ollen jo 40 metrissä. Nyt käy kuitenkin niin ettei varmistuksia enää saa yhtä tiheästi ja Keke ranettaa. (rane=run-out=pitkä varmistusten väli) Edellinen varmistus on 5 metriä alempana ja Keijoa pelottaa. Nyt lennetäänkin kunnolla eli 10m ja Keijo on varma hengenlähdöstä. Mutta mutta, 10/40= FF 0,25 pitkästä lennosta huolimatta pysähdys onkin pehmeä ja muulinpotkuihin tottunut Keke hymyilee.

Toisin kuten monesti luullaan pitkä putoaminen yksistään ei tarkoita suurta iskuvoimaa, vaan paremminkin voidaan sanoa että yleisemmin sen aiheuttaa lyhyt köysi (suhteessa putoamismatkaan). Niin kauan kuin varmistaminen tapahtuu maasta käsin, suurin mahdollinen FF on siis (alle) 1,0. Jotta saadaan vielä se pakollinen ”worst-case scenario”, laitetaan Keke ulkomaille isolle seinälle:

ESIM 4: Keijo lähtee Norjaan Lofooteille kiipeämään pitkää 300 metristä reittiä jossa siis (poislukien ensimmäinen kp) kaikki varmistaminen tapahtuu seinällä roikkuvilla ständeillä. Ollaan jo puolivälissä seinää ja Keijo lähtee ankkurilta seuraavalle köydenpituudelle. Edessä on pieni pätkä erittäin helppoa kiipeilyä joten Keijo ei laita vielä tässä vaiheessa yhtään varmistusta. Muutaman muuvin jälkeen iso kahva kuitenkin jää kouraan ja Keijo putoaa 2 metrin korkeudelta ständin ohi suoraan ankkurin varaan. Räpsy on toki lyhyt mutta koska myös iskuvoimaa syövää köyttä oli ulkona vain 2 metriä näyttää fall factor todella synkältä:  4/2=FF 2,00! Näin massiivista iskua ei Keijon vanha kimmoisuutensa menettänyt köysi kestä vaan napsahtaa poikki. No more Keke.

Kansainvälinen kiipeilyn kattojärjestö UIAA on kehittänyt testin köyden laadun mittaamiseksi ja vertaamiseksi eli ns. UIAA-Normipudotustesti. Siinä testattava (single)köysi on 2,8m pitkä ja siihen pudotetaan 80kg:n massa putoamismatkan ollessa 4,8 metriä. eli 4,8/2,8=FF 1,71. Todellisessa kiipeilytilanteessa yhdenkin tällaisen tuhoisan putoamisen jälkeen köysi pitää ehdottomasti hylätä vaikka se olisi ensimmäistä kertaa käytössä. Päällepäin mitään jälkiä ei jää mutta jousto on oleellisesti kuoleentunut. UIAA-Normipudotustestissä köydelle toistetaan tätä testiä niin monta kertaa peräkkäin että se katkeaa. Pudotusten lukumäärä on jokaisesta köydestä löytyvä ”Number of UIAA falls”-luku. Standardin mukaan pienin hyväksytty arvo on 5 pudotusta. Mitä enemmän pudotuksia, sitä kestävämpi ja pitkäikäisempi köysi. Tyypillisesti arvo on 7-12 välillä. Tässä, kuten monessa muussakin asiassa, pätee sanonta halvalla ei saa hyvää. Moni halpa köysi, joka näyttää toki hienolta, ei kestä yhtä paljon normipudotuksia kuin vastaavan paksuinen hyvä eli kalliimpi köysi. Tähän liittyen testissä ilmoitetaan myös ensimmäisen pudotuksen iskuvoima jonka yksikkö on kN, tämä arvo on köydestä löytyvä ”max impact force” -luku.

Loppukevennyksenä voi vielä jokainen itse laskea miksi Via Ferrata-reiteillä ei voi käyttää tavallista slingiä tai köyttä varmistukseen kun putoamismatka on vaikkapa 6 m ja köyden pituus 0,6 m.

Kaikki blogit