FI | ENG
Tatu Autio / 22/01/2011

Etelä-Suomen jäät

Kerrankin etelässäkin alkoi talvi ajoissa ja vältyttiin normaalilta kolmen kuukauden syksyltä. Ainoa miinus oli syksyn vesisateiden puuttuminen, joka todennäköisesti vaikutti negatiivisesti jään määrään. Onneksi etelästäkin löytyi edes vähän jäätä kiivettäväksi jo marraskuun loppupuolella.

Joulukuun alussa rupesivat jääputoukset olemaan jo kuivia, eli uutta jäätä oli turha enää odotella. Oli siis tyydyttävä siihen mitä oli tarjolla. Talven ensimmäisenä jääliidinä sai toimia ihan rapeassa kunnossa ollut X-RAY (WI6). Reitti on noin 20m korkea ja ensimmäisen hyvän varmistuksen virkaa ajaa n. 6m korkeudessa heiluva fleikki, jonka ympärille saa slingin. Seuraavat varmistukset olivat kaksi pohjaan väännettyä ruuvia muutamaa metriä ylempänä, joiden jälkeen kiipesin sitten puntti tutisten putouksen loppuun, johon sain vielä yhden hyvän ruuvin.

Joulukuun ollessa ennätyskylmä oli jääkiipeilyinto myös hieman jäissä. Jouluaattona oli kuitenkin virtaa lähteä Nuuksioon katsastamaan tilanne. Oikea-suora oli läskissä kunnossa ja muuta ei oikein ollutkaan. Päivän kruunasi reitin soolo.

Suomen jäämestathan on tunnetusti kortilla. Niistäkin vähistä muutama yleensä takuuvarma paikka on tänä kautena ollut täysin kuivia. Muun tekemisen puutteessa keskittyi mielenkiintoni X-RAYn sooloamiseen. Reittiä ei tiettävästi ole aikaisemmin soolottu ja sen liidaaminen siinä kunnossa on lähes sooloamiseen verrattavaa. Miksi en sitten kiipeäisi sitä parhaalla mahdollisella tyylillä?

Joulukuun 29. päivä. Sain huijattua kämppikseni Janne Järvisen mukaan. Keli oli riittävän hyvä, vajaa 10 pakkasta. Jää oli edelleen kuivaa, joten vanhat hakunreiät olivat vielä paikallaan helpottamassa kiipeilyä. Parin lämmittelykierroksen jälkeen totesin, että nyt tai ei koskaan. Ei muuta kuin potta typerään päähän ja pari minuuttia myöhemmin huusin jiihaata kallion päällä.

Tämän jälkeen itsesuojeluvaisto on pitänyt pojan tukevasti sisätiloissa ja olen keskittynyt lähinnä harjoitteluun kevään koitoksia varten. Onneksi Helsingissä on tätänykyä maailman parhaimmat sisäkiipeilymahdollisuudet. Nyt on aika pakata tavarat ja lähteä loppukevääksi Alpeille, toivottavasti kelit suosii.


Tatu Autio

Tatu Autio (s.1982) on vuonna 2015 vuoristo-opasopinnot aloittanut trukkikuski.Tatu on yksi kokeneimmista suomalaisista vaativien alppireittien kiipeilijöistä. Kiipeilytiimaa Tatulle on kertynyt vuodesta 1997. Hän on kiivennyt todennäköisesti vaikeimman suomalaisen kiipeämän alppireitin, West Face Directin, Aguille du Planilta. Tatun merkittävimpiin nousuihin kuuluvat mm. pohjoisseinänousut Alppien suurilla vuorilla: Cima Grande, Eiger, Grandes Jorasses, Piz Badile ja Les Droites. Tämän lisäksi Tatu on koluaa aktiivisesti jääreittejä, tekee uusia reittejä Suomessa ja laskee suksilla ja laudalla.

Kirjoittajan blogit

Kaikki blogit