FI | ENG
Camu / 05/11/2010

Col du Belvederen puuterilla

Chamonixissa aamun ensimmäisiin kabineihin ahtautuu innokkaimmat takamaaston koluajat. Yllättävän usein pieneen kopperoon eksyy toinenkin suomalainen puuteria metsästävä puuterihuisku. Niin kävi tälläkin kertaa. Törmäsin kaverini Le Leskon kanssa yhteen kamuun eli Marko Virtaseen ja pariin notkeaan telemark-kissaan. Sovimme, että laskisimme seuraavana päivänänä koillis-reitin. Anselme Baudin hiihto-oppaassa reitti on luokiteltu assez difficile = melko vaikeaksi, muttei liian vaikeaksi teknisesti hyvin varustautuneelle mickey mouse-porukallemme. Meillä oli piipperit, sondit, lapiot, valjaat, köydet, tekniset alusasut, vaatteet, aurinkovoiteet, rexonat, juomaletkut, energiapatukat, geelit, hedelmäsokerit ja rusinat sekä pelit sun rensselit viimisen päälle -teknistä ylivoimaa siis.

Reitille on hyvä lähteä ensimmäisellä kabinilla niin kuin lähes kaikille takamaastojen laskureiteille. Flegeren hiihtokeskuksen uusittu Index-hissi ja viimeisenä rakennettu sompahissi ovat tehneet lähestymisestä entistä mukavampaa. Sompahissiltä lasketaan erittäin pitkä lumilautailijan pohkeita kuumottava poikkikulku pitkin Aiguilles Crochuesille vievää seinämää. Kun kallioseinämä päättyy, on aika pysähtyä ja laittaa karvat suksen pohjaan tai vaihtaa lumilauta lumikenkiin. Pienen skinnaustuokion kuluttua saavutaan lammelle, jossa on kaksi mökkiä. Lammen takana näkyy Belvederin satula. Lammelta satulaan kapuamisessa menee n. tunti riippuen kuntotasosta. Satulassa ennen laskua nautitaan eväistä ja upeista maisemista. Täältä näkee ylvään Grandes Jorassiksen pohjoisseinämän, Drun peukalon ja monet muut legendaariset nyppylät.

Cul de Belveder

Jos reitin alun jyrkkä (40-45astetta/100m) pöljättää tai se on lanattu kiville, voi osan matkaa laskeutua köydellä seinässä olevasta pulttiankkurista. Jos taidot tai uskallus ei riitä laskeutumiseenkaan, voi tässä vaiheessa vielä perääntyä ja laskea (35asteista/50m) omia jälkiään takaisin. Toisaalta varjoisalla puolella lumi säilyy puuterina ja se houkuttelee kokeilemaan. Tällä kertaa puuteria oli sopivasti 40cm, että jopa minä pystyin nauttimaan täysin siemauksin laskemisesta vuoden 96 neulatelemarkeilla. Alun (kuva) pullonkaulassa ei myöskään kannata kaatua, koska vähän matkan päässä odottaa kivinen yllätys (kuva) ja sen jälkeen ollaankin pienellä jäätiköllä. Kivikko kuin myös jäätikön railot vältetään vasemmalta puolelta kiertäen. Yleensä jäätikölle tullessa kannattaa hieman tarkkailla reunarailoa, joka on usein lumen peitossa.

Laskun pitkä loppulojotus pitkin Berardin laaksoa ja siinä kulkevaa puronvartta pitkin voi olla tuskaa lautailijalle varsinkin, jos edessä ei ole yhtään jälkeä. Muuten lasku on nautittavaa ja suunnistus helppoa. Lasku päättyy Buetin kylään, josta saa junakyydin takaisin Flegeren hiihtokeskukseen.

Vihje1. Jos ensimmäiseen kabiniin ehtiminen tuottaa ongelmia, kannattaa asua Hiacessa lähellä hissiä, niin alppilähtö on nopeaa ja vaivatonta.

Vihje 2. Jos pääset korkkaamaan Berardin laakson, muista valita laskulinjaksesi puron oikea puoli niin vältyt hikiseltä kävelylenkiltä.

Kaikki blogit